9.7.2018

Tuleeko kesällä elettyä enemmän?

Kevään edetessä ja päivän pidetessä huomaan ainakin itsessäni jonkinlaisen liikkumisen tarpeen lisääntymisen. Elämä tuntuu hieman vaivattomammalta, lähteminen helpottuu ja mieli pyörittelee erilaisia suunnitelmia.

Energiataso minulla on läpi vuoden aika samanlainen, mutta jostain syystä kesäisin vain tulee mielestäni elettyä enemmän. Kynnys tehdä nopeitakin lähtöjä on matala ja energiaa ei tule säästeltyä samalla tavalla kuin talvella. Toki tämä liittyy vahvasti päivän pidentymiseen ja siihen, että ei tarvitse tupata montaa kerrosta vaatetta päälle.


Kesää odotetaan jostain syystä paljon enemmän kuin talvea, vai oletko koskaan kuullut talven bucket listista? Kesää vasten suunnitellaan kaikkea mukavaa tekemistä ja mitä kaikkea sitä voisikaan tehdä, kokea ja nähdä. Talvella kääriydytään omiin koloihin ja annetaan arjen vyöryä päälle. Unelmat ja menemiset jätetään odottamaan valoa ja lämpöä.

Kesä on perinteisesti loma-aikaa, jolloin tietenkin on paremmat mahdollisuudet lähteä ja reissata. Ja toki kesällä järjestetään paljon enemmän tapahtumiakin.


Näitä keloja pyörittelin eilen ajellessani kohti kotia. Yhteen viikonloppuun olin saanut mahtumaan lapsuudenystävän kyläilyn, Tykkimäen huvipuiston (lähinnä lapsille), treenit, uuden harrastuksen aloittamisen, saunaillan vanhojen seurakavereiden kanssa, reissun Lappeenrantaan, käynnin Kotkaniemessä, tutustumisen Salpalinjaan sekä puutarhatöitä. Melkein hengästyttää koko lista itseäänkin, mutta siinä illansuussa kotiin ajellessa hymy vain nousi suupieliini onnesta. En kokenut itseäni väsyneeksi, vaan onnelliseksi siitä, että tulee tehtyä ja lähdettyä.

Kesäisin kalenterin arkipäivien illat ja vapaapäivät täyttyvät tekemisestä ja menemisestä. Siinä missä talvisin raivaan tilaa vain olemiselle, pyrin kesällä raivaamaan tilaa menemiselle.


Tästä kesän keveydestä ja touhuilusta mietin, että miksikäs sitä ei voisi tehdä samanlaisia suunnitelmia talvelle. Päivän pituus tulee tietenkin ulkoillessa vastaan (retkeily), mutta miksi sitä ei suunnittelisi elämää ja tekemistä vaikka sinne, missä sitä valoa on tai pimeys ei häiritse. Ainakin itse koen talvet jotenkin enemmän paikallaan junnaavina ja arkisiin rutiineihin jämähtäneenä aikana. Ainakin, jos vertaa kesään.

Olen yrittänyt ainakin talven ulkoiluihin jo parin viime vuoden aikana asennoitua paremmin ja hankkinut varusteita niin, että ei lähtemisen ei pitäisi olla enää kiinni kuin asenteesta. Olen jopa ihan rehellisesti miettinyt suksien ostamista. Tai sitten näin kesällä on vain helppo huudella, heh.


En tiedä, elänkö tällaista ajatusmaailmaa vain oman pääni sisällä, mutta ainakin itse koen, että talvellakin voisi olla paljon menevämpi, eikä vain jäädä pyörimään arjen vellontaan odottamaan seuraavaa kesää. Oletko sinä huomannut saman, vai onko sillä mitään väliä, onko kesä vai talvi (vai jotain siltä väliltä)?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti