31.1.2018

Juoksun flow

Mitä enemmän juoksee, sitä paremmalta se tuntuu. Itselleni juoksu on alkanut olla pikkuhiljaa kuin meditointia. Tai ainakin sellaisen hyvää ajatusflowta. Vaikka kuuntelenkin juostessa erilaisia podcasteja, huomaan ajatusteni välillä virtaavan jossain ihan muussa, kuin kuuntelemisessa.

Juostessa ajatukset jollain lailla yksinkertaistuvat ja monet mielessä pyörivät asiat löytävät paikkansa. Olen miettinyt viime aikoina paljon erilaisia energioita ja kuinka ne meihin vaikuttavat. Jos mietin vaikka vuotta taaksepäin, kun moni asia tuntui haastavalta ja ilmassa oli paljon epävarmuutta. Ja vaikka kuinka uskoo, että asiat järjestyvät, oli mieli todella levoton kaiken sen epävarmuuden keskellä. Oma kroppa oli vähän hajalla ja taloudelliset asiat mietityttivät. Vaikka olin osannut ennustaa tuon kaiken jollain tavalla tulevaksi jo useampi vuosi sitten, olivat ne hetket silti ajoittain vaikeita kulkea. Tällaiset ajatukset söivät päivä päivältä mieltä ja hyvää energiaa ja muistan maaliskuun lopussa saamani kunnon flunssan kourissa mananneeni lähes kaikki ja kaiken syvimpään pimeyteen.



Mutta sielläkin on hyvä käydä välillä. Siellä pimeydessä. Pikkuhiljaa ymmärsin, missä mennään ja että suunta ei ollut kuin ylöspäin. Pikkuhiljaa, askel askeleelta olen palannut takaisin enemmän positiiviseen. Asiat ovat alkaneet taas järjestyä ja hyvä energia virrata.

Olen itse tyytyväinen omaan uskallukseeni hypätä myös sinne negatiivisen energian puolelle. En yritä väkisin pitää positiivisuutta yllä ja työntää negatiivisia pois, koska sitä negatiivistakin energiaa tarvitaaan ihan samalla tavalla, kuin positiivistakin. Toki positiivinen energia on sitä ns. kivempaa energiaa, mutta mikään ei pistä asioita paremmin järjestykseen, kuin negatiivisen energian salliminen ja hyväksyminen.


Niin, ja jouksustako tässä oli tarkoitus kirjoittaa... Vähän karkasi. No mutta. Selkeästi, kun on päässyt yli juoksussa sen "mää kualen"-vaiheen yli, eikä tarvitse keskittyä pelkkään jaksamiseen, pystyy prosessoimaan pään sisäisiäkin juttuja. Vaikka tällaisia energiajuttuja. Tai vain juosta. Up yours.

2 kommenttia:

  1. Hauskasti tässä tekstissä puhuttelikin just nuo energiakelat, vaikka otsikosta innostuin lukemaan juoksuflown tavoittelusta. Juoksu on mulla (jokavuotisella vahinko-)talvitauolla ja jo hetken on tuntunut, että tekisi mieli aloittaa taas. Flowsta ei siis täällä vielä tietoakaan (yök se kamala alku.. :D), mutta tuo negatiivisen energian salliminen kolahti kovin. Vähän samoja viimeaikoina miettineenä oon nimittäin itse huomannut, että kun siellä negatiivisella puolella ihan reilusti välillä käy kun jotain eteen tulee, niin sieltä palaa aina vaan helpommin. Että kun suoraan toteaa vaikeat ajat vaikeiksi tai jonkun tekemisen tai tunteen kamalaksi, niin ei ehkä uppoakaan niin syvälle rypemään, vaan joskus se voi jäädä ihan vaan toteamukseksi. Useimmat asiat helpottaa, kun jatkaa vaan. (No, silti tuntuu kyllä tahmealta lähteä sinne ekoille lenkeille.)

    Löysin sun blogin aika hiljattain, täällä on paljon mulle osuvia juttuja ja näköjään paaaljon tekstiä luettavaksi taaksepäin. Sun tavassa kirjottaa on sama helppous ja valoisuus, kuin sun olemuksessa muuten (yogafunc-tunnilta terveisiä!), näitä on kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Minna! Ihanan kommentin kirjoitit, kiitos :) Ja tosiaan joskus vain on hyvä tipahtaa sinne negatiivisen puolelle juuri niin paljon kuin se milloinkin vaatii. Sieltä palaa aina vahvempana.

      Ja tsemppiä lenkkien aloittamiseen. Siitä se taas lähtee, kun muutaman kerran tuskailee lenkkireitin läpi. Ja ehkä mä joskus vielä kirjoitan ihan oikeasti siitä juoksun flowsta ;)

      Poista