13.12.2017

Sutinaa syöttöpaikalla

En tiedä, mistä tämä ajatus lintujen syöttämiseen lähti, mutta näköjään olin sitten sitä mieltä, että kun tehdään, niin tehdään sitten kunnolla. Ihan alunperin lähdin ostamaan Raivo-oravalle pähkinöitä, mutta kaupasta lähtikin lisäksi mukaan kaksi linnunsyöttölaitetta ja niihin sopivat täytteet. Nyt eivät näe lähialueen tipuset nälkää, ajattelin.

Ajatus koko tästä syöttötouhusta lähti oravista, kun olin katsellut koko viime kesän takametsämme oravien puuhasteluja. Siinä missä pienempi orava oli hyvinkin iloisen ja rauhallisen oloinen, oli toinen orava hyvinkin raivoisa. Siitä nimi Raivo. Raivolle ei riittänyt se, että se olisi hajoittanut vain riippukeinun narun, vaan lisäksi puun kuoresta oli revitty paloja useamman metrin matkalta. Läheiseen puuhun asettamani vanhat tikkaat oli jyrsitty oikein antaumuksella. Jos ensimmäisenä tulikin mieleen, että oravalla ei varmaankaan ole kaikki muumit laaksossa, päättelin myös, että saattoihan tuo olla nälkäkiukkuakin. Ihan tuli tämä jälkimmäinen mieleen tuota jälkikasvua katsellessa.



Kun ruokailuvekottimet oli saatu paikalleen, tajusin, että minullahan on aika täydelliset mestat kuvailla näitä ruokailijoita. Keittön terassin oveen eteen asettelemani kamera jalkoineen ilahduttaa myös lähipoluilla kulkevia ihmisiä kummastelemaan rouvan touhuja. Mutta ei, tämä ei ole naapurikyttäilyä tai muutakaan epävakautta. Vain lintujen bongailua kätevästi sisätiloista.
 
Odottavan aika on muuten pitkä. Kolme päivää siihen meni, ennenkuin linnut löysivät ruokintapaikalle. Sen jälkeen siinä onkin käynyt aikamoinen kuhina. Kaikkea en tietenkään ole ollut ikuistamassa, mutta bongattua on tullut jo ihan perus sini- ja talitiaisen lisäksi mm. pikkuvarpunen, käpytikka, urpiainen, närhi ja harakkakin. Tänään elimme jänniä hetkiä, kun pihan yllä liiteli haukka. Sitä ei varmaankaan talipallot kiinnostaneet, vaan niiden syöjät.



Ja onpa aterioimaan löytäneet Raivo ja se kiltimpikin orava. Siinä missä tämä kuvissa oleva kiltimpi orava nakertaa herttaisesti pieniä paloja irti tuosta talipötköstä, roikkuu Raivo-orava pötkössä kiinni koko painollaan ja lähtiessään kävi läpi myös kynttilälyhdytkin. Kyse taitaa olla Raivon kohdalla vain vihanhallintaongelmasta ja välimerellisestä tempperamentista. Toivottavasti ruuan lisääntyminen auttaa tähän edes vähän. Siinä missä minä mietin oravan verensokereita, naljaili mies, että yritänkö minä saada siitä sellaista "lihavat on leppoisia"-oravaa.

Ja oravillehan on tämän lisäksi vielä ihan omakin syöttölaite pähkinöineen asennettuna puuhun, mutta niistä saan kuvia vasta, kun olen käynyt raivaamassa vähän puustoa pois tieltä. Kuinka amatöörimäinen virhe laittaa kuvauskohde toisen puun taakse.

Ihan rehellisesti en olisi uskonut, kuinka koukuttavaa puuhaa tämä lintujen pihabongailu oikein on. Mutta on se. Nuorisoikään ehtinyt tenava kyllä vannoi, että ei varmasti kerro tästä kenellekään kaverille ja muljautteli silmiään ohi mennessään.


2 kommenttia:

  1. On varmasti koukuttavaa! :) Ja mitkä kuvailumahdollisuudet sulla onkaan... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on! En pysty ohi kulkemaan, ettenkö pysähtyisi :)

      Poista