15.12.2017

Pikkujouluja sohvannurkassa

Siinä missä sana pikkujoulut aiheuttaa monille sellaisen Jee!-ajatuksen, on se minulle ollut jo vuosia sellainen aaagh. Muistan, kuinka vielä reilu viisi vuotta sitten pikkujouluja oli lähes jokaiselle joulunalusviikonlopulle. Hauskaahan se oli laittaa itsensä ihmisen näköiseksi, tavata muita ja käydä tuulettumassa. Mutta rankkaa. Kun ei käynyt säännöllisesti yöelämässä muutenkaan, oli tuollainen hetkellinen "ja taas mennään"-rutistus aika voimia vievää. Eikä mitenkään positiivisessa mielessä.

Pikkuhiljaa vuosi vuodelta olen karsinut tällaisia menoja ja rehellisyyden nimissä en edes muista, koska olisin viimeksi käynyt juhlimassa missään yöelämässä. Olisiko siitä ehkä kolme vuotta aikaa? Ainakin. Jo koko ajatus siitä, että täytyisi laittautua, saati lähteä valvomaan yön pikkutunneille tuntuu, jos ei nyt epämiellyttävältä, niin ainakin siltä, että se ei ole ehkä ihan minun juttuni (enää/tällä hetkellä).


Itseni näköiset juhlat ovat tänä päivänä sellaiset, jonne voin saapua samoissa vaatteissa, kuin missä istuisin myös kotona sohvannurkassa. Ei ehkä sentään pyjamassa ja villasukissa, mutta vaikka rennoissa verkkareissa. Ja villasukissa. Ilta koostuu mukavasta jutustelusta, parista lasista viiniä ja hyvästä ruuasta. Ei ehkä se kaikkein villein vaihtoehto viettää pikkujouluja, mutta ainakin itselleni se mieluisin.

Tällaisissa pikkujouluissa kävin viime viikonloppuna; sohvan nurkassa hengailua, hyvää ruokaa ja ihania ihmisiä. Ihmisiä, joihin olen tutustunut joogan kautta ja joihin tänä iltana pääsin ajan kanssa tutustumaan lisää. Hyvän mielen korteilla saimme keskusteluihin syvyyttä ja naurua, kun jokainen kävi poimimassa juuri itselleen sopivan kortin ja kertoi siitä ajatuksiaan. Siinä missä keskustelu lähti välille syvillekin poluille, nousi se taas hetken päästä iloisen naurun saatelemana kevyemmille urille. Kysymyshän voi olla melkein mikä tahansa omiin vahvuuksiin, kehittämiseen tai johonkin muuhun itseen viittaavaan ja aihealue joko yleisesti omasta elämästä tai johonkin tiettyyn asiaan sidottuna. Keskustelua se herättää ihan varmasti.



Juttelun lomassa oli tarjolla jos ja vaikka mitä herkkuja suolaisista makeisiin. Omiksi suosikeikseni nousivat pesto, jossa oli itse hapatettua lehtikaalta sekä (vegaaninen) porkkanakakku, jonka ohjeen löydät täältä. Sen verran inspiroiduin näistä herkuista, että kävin alkuviikosta lainaamassa kirjastosta kirjan Hyvää hapattamalla ja tuota porkkanakakkua teen varmasti joulupöytään. Jos maltan odottaa sinne asti. Paitsi että jouluaatto on jo ensi viikolla! (Mihin tämä aika katoaa??)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti