20.11.2017

Missä menee överin raja?

Palaan vielä Patvinsuo/Koli-retkeemme hetkeksi. Ensimmäisen yön nukuimme Patvinsuolla laavussa, seuraavan mökissä ja reissun viimeisen yön vietimme Break Sokos Hotel Kolissa. Kuten varmasti voit kuvitella, ero laavun ja hotellihuoneen välillä oli valtava. Ja tämä oli tarkoituskin. Laavun ja mökin jälkeen tuntui kieltämättä aivan järjettömältä luksukselta laskea kassit lattialle, käydä lämpimässä suihkussa ja vetäytyä hetkeksi puhtaiden, lämpimien lakanoiden väliin, jossa pystyi nukkumaan juuri niin leveästi, kuin halusi (vertaa makuupussi).

Tai seuraavana aamuna kammeta valmiille hotellin aamupalalle, jossa ensimmäinen vastaantuleva asia oli suklaaputous. Siinä missä olimme aiempina aamuina ihan tyytyväisinä syöneet puuroa metsän keskellä aamupalaksi, oli hotelliaamiaisella tarjolla kaikkea siihen nähden aivan överisti. Ainakin itselle tekee ihan hyvää joskus konkreettisesti todeta, missä menee se raja, kuinka vähän itseasiassa tarvitsee ollakseen tyytyväinen ja mikä menee jo yli.

Tällaisilla reissuilla tulee ihan väkisinkin miettineeksi omaa kulutuskäyttäytymistään. Vaikka omassa ideaalimaailmassani tekisin päätökset aina eettisten tai ekologisten arvojen kannalta, ei näin läheskään aina tapahdu. Vaikka paljon näistä asioista tiedänkin, eivät ne silti aina täysin ohjaa kulutuskäyttäytymistäni. Ja joskus tulen tehneeksi hölmöjä ratkaisuja ihan vain tietämättömyyttäni. Tällä omalla ajatusmallilla eläessäni tämä on jatkuvaa opiskelua ja pohdintaa siinä, mihin omat rajansa asettaa. Täydellisyyttä en tavoittele, mutta itselleni sopivaa tasapainoa.

Samalla tulee pohtineeksi, mikä on se rajoittava tekijä, joka vetää rajan eettisen tai ekologisen vaihtoehdon ja jonkun muun ratkaisun välille. Onko se tietämättömyys, mieliteko, raha vai mukavuudenhalu? Esimerkiksi se, missä menee taloudellisella puolella raja, kun valitsen vaikka hieman kalliimman luomutuotteen tai mukavuustekijöiden puolella raja, kun lähden mieluummin matkaan omalla autolla, kuin käyttäisin julkisia. Kuinka paljon olen valmis luopumaan omasta mukavuudesta tai mieliteoista eettisiin tai ekologisiin arvoihin vedoten? Jätänkö ulkomaanmatkan lentokoneella tekemättä ja valitsen kotimaassa matkailun? Näitä asioita minä mietin paljonkin.

Kuinka paljon sinä pohdit tällaisia asioita? 

Kuvat ovat Kolilta Pirunkirkolta joka on muuten käymisen arvoinen paikka.



2 kommenttia:

  1. Mä mietin näitä TOSI paljon ja usein! Lukion mantsan ja bilsan opettajana (ja muutenkin) mietin ja opetan päivittäin maailman tilaa, ympäristön kantokykyä, ilmastonmuutosta, lihansyöntiä, kuluttamista - ihan kaikkea aiheeseen liittyvää. Ja sitten kuitenkin ihan muina naisina ajan hypermarketin parkkipaikalle koulun jälkeen ja ostan paketin jauhelihaa ja Portugalista tuotuja vadelmia aamupuuron päälle. Tunnen tosi voimakasta huonoa omaatuntoa ihan päivittäin, vaikka juuri olen yrittänyt opettaa opiskelijoille myös armollisuutta - että yksi pieni asia kerrallaan.

    Mun on pakko käyttää omaa autoa (suureksi harmikseni), joten julkisia en pysty käyttämään. Muuten kyllä myönnän, että lähes kaikki "huonot" valintani johtuvat mukavuudenhalusta. Olen semmoisessa taloudellisessa tilanteessa, että pystyn valitsemaan sen paremman ja kalliimman vaihtoehdon, jos haluan, mutta aika usein kuitenkin säästän tässäkin. Toki teen päivittäin paljon myös niitä hyviä valintoja, mutta kyllä tämä mua painaa. Ja koen voimakasta ristiriitaa asian suhteen.

    Monesti on niin, että on vaan niin väsynyt, ettei jaksa miettiä ja toimia, tehdä sitä oikeaa valintaa. Mutta selittelyn makua tässäkin kyllä on. Kuten sanoin, yritän olla armollinen, mutta jos ihan rehellisiä ollaan, voisin tehdä PALJON enemmän!

    Kivaa viikon jatkoa kuitenkin, vaikka tästä vähän synkkä kommentti tulikin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei iso kiitos tästä kommentista. Sait tiivistettyä tämän koko ajatuksen tähän niin hyvin. Elämä olisi ehkä paljon helpompaa, jos näitä asioita ei miettisi niin paljon. Mietin tässä joku aika sitten (huvinsa kullakin ;))ihan järjestelmällisesti aamusta iltaan kaikkia valintojani päivän mittaan ja jos ihan oikeasti potisi huonoa omaatuntoa jokaisesta valinnastaan, olisi oma maailma aika ankea paikka. Niin monessa asiassa voisi tehdä paremmin ja ainakin itse huomasin, että turhankin helposti menee mukavuus ja oma turhamaisuus edelle. Näitä valintoja tehdessä pitäisi olla tosiaan paljon armollisempi itselleen.

      Mua jotenkin nauratti nuo portugalilaiset vadelmat. Itsehän rakastan pensasmustikoita, jotka tässä vaiheessa vuotta tuodaan Etelä-Afrikasta. Joka ikinen kerta katson kannessa olevaa tekstiä "South Africa" ja poimin rasian huokaisten kyytiin...

      Poista