4.10.2018

Ihan vain lomalla

"Oletko sinä ihan yksin menossa lomalle Turkkiin?"
"En sentään. Ystävän luokse. Hänellä on oma asunto siellä."
"Ai jaa... Ai poikaystävä? Suomalainen vai turkkilainen?"
"Ihan naispuoleinen ja suomalainen. Hän istuu tuolla koneen takaosassa, kun emme saaneet vierekkäisiä paikkoja koneesta."
"Aaaaaa....."

Tästä käymästäni keskustelusta lentokoneessa olisi varmasti voinut vetää monenlaisia johtopäätöksiä siitä, mitä 15 kertaa Turkkiin matkaava eläkeläispariskunta on matkoillaan nähnyt. Ennakkoluuloista poiketen, jouduin ehkä tuottamaan heille paljon pliisumman tarinan ihan tavallisesta lomasta, ihan vain naisporukan kesken.

Eipä sillä, täynnä ennakkoluuloja oli myös oma lähtemiseni. Loma Turkin Alanyassa ei ole koskaan kuulunut ns. bucket listilleni, mutta kun on mahdollisuus lähteä tutustumaan maahan hieman toisesta tulokulmasta, kuin perusturistina hotellilomineen, varasin matkan. Tosin soitin myös ihan vain varmuuden vuoksi vakuutusyhtiöön, että onhan matkakuutukseni jatkuvasti voimassa, kävin hakemassa maitohappobakteerit ja Imodiumit mukaan sekä luin googlettamalla "kokemuksia Turkista" (virhe).






Kieltämättä edellisen yön yöunet olivat jääneet muutamaan hassuun tuntiin ja koko seuraava päivä oli pientä taistelua unesta ja valveillaolosta. Tosin jo pelkkä maisemien ihastelu ja arjesta irtipäästäminen riitti sen päivän aktiviteetiksi. On ihana tunne, kun ihan konkreettisesti tuntee sen, kun ns. hanskat tipahtavat käsistä ja siirtyy kohti lomamoodia. Kun mielessä ei enää pyöri vain tekemättömiä töitä ja aikatauluja, to do-listoja, ikuista pientä kiirettä. Ja kun tilaa raivaavat ihana joutilaisuus, odotus alkavasta viikosta, tyhjä sivu kalenterissa. Hyvä tästä tulee :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti