Vapaapäivän viettoa ja uusi blogi

Hei kuinka ihanan lämmintä! Ja minulla vapaapäivä. Istun terassilla koneen kanssa ja jaloittelen välillä ajaakseni räksät pois saskatoonpensaista. Helpompi versio olisi ehkä hakea verkot ja heittää ne pensaiden yli, mutta ehkä vähän myöhemmin tänään.

Vapaapäiville tulee helposti kasattua kaikkea mahdollista puuhaa, mutta tänään olen yllättänyt jopa itseni tekemällä kaikkea muuta, kuin mitä olen suunnitellut. Puutarhaan aion kadota kyllä vielä loppupäiväksi, mutta aamulla luin tovin jos toisenkin jo kerran lukemaani Elizabeth Gilbertin kirjaa Big Magic. Edellisen kerran kirjaa lukiessani olin sen verran kuumeinen, että ilmiselvästikään kirjan sanoma ei niissä huuruissa auennut ihan samalla tavalla, kuin nyt tällä toisella lukukerralla.


Aamulla istuskelin terassin portailla syöden aamupalaa ja mietin juttuja. Ihan kaikessa rauhassa. Ja tein samalla päätöksen, jota olen miettinyt jo pitkään, mutta aina olen painanut asian taka-alalle ehkä eniten sen viemän ajan vuoksi. En kuitenkaan loppupeleissä keksinyt yhtään sen parempaa syytä, miksi joku toinen päivä tai aika olisi sen parempi. Kävin kuvaamassa pari kasvia, kävelin sisälle, muokkasin kuvat, pistin eteenpäin ja aloitin. Perustin puutarhablogin, jonne jatkossa kirjoitan vain puutarhaan ja kasveihin liittyviä juttuja. Pääset blogiini In My Green Garden TÄSTÄ lukemaan ensimmäisen juttuni. Lisäksi perustin blogille omat Facebook-sivut ja Instagramista se löytyy @inmygreengarden. Jos puutarha-aiheiset jutut kiinnostavat, olisi mukavaa, jos klikkaisit itsesi mukaan seuraajaksi :).

Tämä blogini säilyy täällä ihan samanlaisena ja elokuussa, kun työt hieman helpottavat, päivittyvät nämäkin sivut hieman reippaammalla tahdilla.


Meinasin tosiaan jämähtää blogia perustaessani koneen ääreen koko päiväksi, koska aikaahan siihen saa kulumaan ja muutamia viilauksia vielä sinne teen tulevaisuudessakin. Onneksi nuorempi tenava ehdotteli pyöräretkeä keskustan kirjakauppaan. On muuten hauska todeta, kuinka mm. pyöräretket helpottuvat lasten kanssa vuosi vuodelta, kun matkalla ei tulekaan enää kiukkukohtauksia ylämäissä, vessahätä ei iske kesken matkan ja pyörän hallinta on jo niin taidokasta, että lasta, korissa olevia jäätelöitä ja pyörää ei tarvitse poimia ojanpohjalta, vaikka pää ajaessa kääntyisikin.


Kommentit