Joogapolun seuraava askelma

Eilen mainitsin ihan ohimennen siitä, kuinka jooga sai minut hyvälle mielelle viime viikolla. Joogamatolle astuessa ja harjoitusta tehdessä on aika turha tehdä mitään ennakko-odotuksia harjoituksen kulusta. Sen olen huomannut. Harjoitus on päässyt yllättämään niin positiivisesti kuin negatiivisesti niin monta kertaa, että olen päättänyt vain antaa olla.

Muistan, kun reilu vuosi sitten tuli vahva tunne siitä, että haluan ohjata joogaa. En oikeastaan miettinyt, millaista joogaa, vaan enemmän sitä, miten joogaharjoitus tekee hyvää jokaiselle. Aloitin vetämisen 1-2 tunnilla viikossa ja tunnit olivat sellaista mukautettua voimajoogaa, jota en osaa lokeroida miksikään tietyksi joogaksi. Mukaillen astangajoogan asanoja ja järjestystä, rauhallisen musiikin soidessa taustalla. Meitä oli aina pieni porukka joogailemassa hyvällä fiiliksellä.

Käytyäni ensimmäisellä Yogafunc-tunnilla tiesin heti, että se oli minun juttuni. Yksi niistä. Tunnissa oli periaatteessa kaikki samat ainekset, kuin itsekehittelemässäni joogatunnissakin ja tunti kulki samalla idealla. Kuitenkin tykkäsin siitä ajatuksesta, että tunti olisi valmiiksi tehty ja minulle jäisi vain opettelu ja vetäminen. Kävin Yogafunc-koulutuksen viime keväänä ja syksystä eteenpäin olen vetänyt sitä säännöllisesti Kuntokeskus Ykkösellä. Tuntui ihan hassulta, kun yhtäkkiä niiden muutaman ihmisen lisäksi oli parhaimmillaan yli 20 ihmistä.

Samalla olen joogannut omaa astangajoogaharjoitusta ja edennyt siinä pikkuhiljaa. Miettinyt ja hieman ääneenkin puhunut, josko minä joskus ohjaisin myös sitä. Antanut ajatukselle kuitenkin aikaa, enkä ole pitänyt mitään kiirettä. Vapauttanut hieman enemmän energiaa Yogafuncille ja sen opettelulle. Nyt kuitenkin, kun Yogafunc alkaa mennä aika omalla painollaan, tuntui, että tilaa vapautui muuhunkin.

Viime tiistaina olin apuohjaajana/kuunteluoppilaana astangajoogan alkeiskurssilla ja ihan rehellisesti tunnin jälkeen tunsin leijuvani. Niin hyvä tunne. Sen lisäksi, että koen toki oppivani ja kehittyväni omasta joogaharjoituksesta ja saavani ohjausta ja pääseväni eteenpäin mm. avustetuilla tunneilla ja retriiteillä, avasi tämä mahdollisuus olla mukana kurssilla aivan uuden maailman. Tuntuu, kuin olisin täysin uuden oppimisen äärellä. Sen lisäksi, että pystyn toivottavasti tulevaisuudessa ohjaamaan muita, vie se myös minua eteenpäin omassa harjoituksessani. Tiedän, että tähän käytetty aika maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti ja aivan uudella tavalla. Aika huikeaa.



Kommentit