torstai 23. helmikuuta 2017

Rehellinen


Tilanteiden muuttuessa mieli monesti hankaa vastaan. Yritetään ehkä aluksi nähdä asioista vain positiiviset puolet ja jatkaa. Jatkaa. Ja jatkaa. Jatkaa, vaikka jossain syvällä sisimmissään ymmärtää, että jatkamisen ja pään seinään lyömisen sijaan pitäisi tehdä jotain toisin. Muuttaa jotain.

Tällä hetkellä pieni matalapaine pään sisällä pitää tiukasti otteessaan ja sopeutuminen tilanteeseen vaatii aikaa. Kyse ei ole masennuksesta tai mistään muustakaan sen vakavammasta, vaan ennemminkin siitä, että mieli sopeutuu vallitseviin tilanteisiin ja muutoksiin. Mutta jos jostain olen tällä hetkellä ylpeä, on se, että olen ollut rehellinen. Rehellinen itselleni, rehellinen siihen, miten asiat ovat.


Kun puhutaan tilanteiden kohtaamisesta ja muutoksen tekemisestä, vaihtoehtoja on monia. Helpoin tapa on kääntää katse pois itsestä ja heittäytyä uhriksi. Aina löytyy ihan varmasti syyllinen, johon siirtää kaiken pahan olon ja nostaa itse kätensä ylös. Olosuhteiden uhri. Ei voi mitään. Tai voinhan minä. Valittaa.

Mutta silti, jossain syvällä sisimmissään nämäkin ihmiset tietävät, että asia ei välttämättä ole ihan niin. Ihanko oikeasti tuli tehtyä kaikki mahdollinen? Tulinko heittäneeksi omat (mustavalkoiset) asenteeni nurkkaan ja nöyrtymään tilanteen edessä? Mitä muutoksia oikeasti tein, ennenkuin heittäydyin uhriksi? Olisinko kuitenkin voinut tehdä vielä jotain?



Moni muutos saa kuitenkin kestävämmän pohjan siitä, kun katsoo asioita rehellisesti juuri niinkuin ne ovat ja sen jälkeen peiliin. Muutos tai paraneminen alkaa hyväksymisestä. Hyväksyminen ei tarkoita tilanteen allejäämistä tai luovuttamista. Ei, hyväksyminen tarkoittaa asioiden kohtaamista kaikessa karuudessaan juuri niinkuin ne ovat.

Asioita on aina helppo selitellä itselleen sopiviksi ja aina ei tarvitse edes valehdella, mutta usein unohdetaan, että asialla on kaksi puolta. Ja kun nämä molemmat puolet ja koko totuus tarkastellaan kokonaisuutena, ollaan rehellisyyden äärellä. Katsomalla koko tilannetta rehellisesti silmiin, on muutosta tai olemassa olevaa tilannetta/asiaa helpompi lähteä korjaamaan kestävällä tavalla. Luoda uusi suunta tai perusta vaihtoehtona nopeille tilkitsemisratkaisuille. Sopeutua tilanteeseen ajan kanssa.

Tämä ei ole se helpoin tie, mutta ajan mittaan varmasti kantava. Tämä vaatii aikaa, ehkä pientä melankoliaa pään sisällä, negatiivisten ajatusten ja tilanteiden hyväksymistä. Luottoa siihen, että tämäkään ei ole kestävä olotila, mutta ehdottomasti sen arvoinen, että se kannattaa taaplata läpi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti