15.2.2017

Jääröykkiöitä

Joskus iskee sellainen pieni "voi kun minäkin pääsisin"-kateus, kun katselee muiden kuvia ties mistä hienoista kohteista, joista itse voi vain tällä hetkellä haaveilla. Viime viikolla bongasin ystäväni hienot kuvat, jossa oli komeat jäiden muodostamat röykkiöt.

Tällä kertaa kohde ei ollut onneksi kuin 10 km päässä Valkealassa Lappalanjärvellä ja sinnehän mekin suunnistettiin heti viikonlopulla. Kouvolan Sanomat kertoivat asiasta näin:

Lappalalla on nähtävissä komeita jääröykkiöitä, jotka muodostavat kilometrien pituisia harjanteita. Ilmiö on poikkeuksellisen näyttävä juuri nyt keskellä talvea. Massiiviset jäätelit ovat kohonneet paikoitellen jopa miehen korkuiseksi murrokseksi. Ilmiö on massiivinen eikä suinkaan aivan tavanomainen.
Jotta tämän tyyppinen tapahtuma olisi mahdollinen keskellä talvea, on ainakin kolmen ehdon täytyttävä samanaikaisesti. Ensiksikin teräsjäätä pitää olla riittävän paksu kerros. Toiseksi jään päällä ei saa olla eristävää lumipeitettä kuten normaalisti talvella aina on. Kolmanneksi lämpötilojen pitää vaihdella nopeassa tahdissa ja riittävän laajoissa rajoissa.

Koko juttu luettavissa TÄÄLTÄ

 

Mielestäni en ole koskaan aiemmin nähnyt tällaisia muodostelmia ja laajudessaan ne olivat aika vaikuttavia. Voi vain kuvitella, millaista ääntä nuo ovat pitäneet muodostuessaan. Huh.


Samalla siinä jäällä kävellessä tuli juteltua mm. siitä, kuinka harvakseltaan sitä tulee lähdettyäkään jäälle kävelemään. Varsinkin aurinkoisella ilmalla mikä on mukavampaa, kuin ottaa koira mukaan ja tallustella vaihteeksi jossain muualla kuin metsässä. Mieli lepää jäällä kävellessä ihan samalla tavalla, kuin metsässäkin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti