25.1.2017

"Tästä päivästä tulee kiva, usko pois"

Eilen sain taas muistutuksen siitä, kuinka vähän voinkaan vaikuttaa omaan elämääni ja kuinka hyvin loppupeleissä asiani ovatkaan. Ehkä muistat kirjoitukseni viime marraskuulta "Kun kaikki on oikeasti hyvin". Tämä kirjoitus tuli eilen illalla mieleeni ja kuinka totta se onkaan.


Eilen aamulla päivitin Instagramiin kuvan kera tekstin "Tästä päivästä tulee kiva, usko pois". Kieltämättä mielessä kävi, että aika isosti sanottu, mutta olin odottanut eilistä, koska tarkoituksena oli hypätä puolilta päivin bussiin ja käydä Helsingissä Helsinki City Runiin liittyvässä tilaisuudessa.

No mutta, pienen onnettomuuden siivittämänä suunnitelmat vaihtuivat lennosta, kun makasin kuntosalin lattialla ja toinen jalkani oli ottanut tärskyt yli sadan kilon tangosta painoineen. Ei siinä kovin epäselväksi jäänyt, että nyt muuttui suunnitelmat Helsinkiin lähdöstä kohti Kotkaa. Pahimpana skenaariona oli murtunut reisiluu ja revennyt reisilihas.


Kotkan ensiavussa selvisi nopeasti, että ainakaan luita ei ollut murtunut ja päivän mittaan myös se, että tällä kertaa taidettiin selvitä säikähdyksellä, turvonnella reidellä ja parilla mustelmalla. Jos joskus voisi sanoa, että on onnea onnettomuudessa, niin tämä oli yksi niistä ja taisi yksi Kotkan ensiavun hoitajistakin todeta, että olin yksi päivän onnekkaimmista asiakkaista.

Illalla kotona koko päivää kerratessani mietin, mitä kaikkea olisi voinut käydä ja kuinka pienellä selvisin. Muutama onnen ja helpotuksen kyynelkin taisi tulla. Aina voisi toki jäädä omaan surkeuteen makaamaan ja voivotella, kuinka minulle nyt kävikin näin ja onpa kohtalon ivaa, kun juuri aloitin sen pyöräilynkin. Ja treenaamaan sitä juoksuakin.

Kuulostaa ehkä oudolta, mutta olen sitä mieltä, että eilen minulla oli harvinaisen hyvä päivä ja todella syytä olla onnellinen. Vaikka suunnitelmat eivät ihan pitäneetkään paikkaansa, tuntui silti illalla, kuin olisi lotossa voittanut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti