Monenlaista joogaa - hyvä vai huono asia?

Hei kohta on joulu ja mitä minä olen tehnyt? Joogannut! Erilaisia joogaharjoituksia on tullut tehtyä viime aikoina aika reilulla kädellä ja vaikka takaraivossa hieman jyskytti, että pitäisikö tästäkin pitää joku välipäivä ja antaa kropan palautua, niin tarvetta sille ei ole kuitenkaan vielä ollut.

Liekö syynä kropan hyvään toimivuuteen se, että joogaharjoitukset ovat olleet aika erilaisia. Mukaan on mahtunut astangajoogaa eripituisin harjoituksin, yin-joogaa ja yogafuncia. Aiemmin olen ollut aika vahvastikin sitä mieltä, että ainut oikea joogaan liittyvä harjoitus kohdallani on astangajooga. Toki olen kokeillut tässä vuosien saatossa erilaisia suuntauksia, mutta oma kapeakatseisuuteni astangaa kohtaan on pitänyt muut ovet kiinni.


Huomasin kuitenkin tällaisessa yksipuolisessa harjoittelussa sen, että kroppa ei meinannut aina palautua, kun harjoitus kuormitti kuitenkin tiettyjä kropan osa-alueita hieman enemmän kuin toisia, mm. niska-hartiaseutu, olkapäät ja selkä olivat aika ajoin aika tiukilla. Ja varmasti jokainen, joka on joskus kärsinyt olkapäävaivoista, tietää, että niiden paranemiseen menee tovi jos toinenkin. Lisäksi astangajoogaan kuuluu tietty kurinalaisuus ja säännöllinen harjoittelu. Siinäpä olikin mukava kombo valmiina kun kroppa huusi hoosiannaa ja pää sanoi, että kyllä pitäisi vain tehdä. 

Kurinalaisuus ja säännöllinen harjoittelu ei toki ollut niitä ensimmäisiä asioita, kun aloitin joogailun. Ensin tuli asanat, eli fyysinen harjoittelu, jonka jälkeen hengitystekniikat tulivat pikkuhiljaa mukaan. Tämän jälkeen aloin kiinnostumaan joogan hieman ihon alle menevästä puolesta ja meditoinnista.

Kropan ajauduttua aikanaan ylikuntoon, joka ei siis johtunut joogasta, vaan monien asioiden yhteentöryksestä ja omasta kyvyttömyydestäni hidastaa tarpeeksi ajoissa, oli joogaharjoitteluakin muutettava. Tällöin naksahti joogan osalta pieni ratas paikalleen, kun minulle oikeasti konkretisoitui se ajatus, että jooga ei tosiaan ole vain se fyysinen harjoitus, vaan se on myös muuta, mm. meditaatiota, jota ylikunnon aikana tein lähes päivittäin, kun kroppa ei jaksanut fyysistä harjoittelua.


Ylikuntoa parannellessani mielessä kävi, että voisikohan joogaakin (fyysistä puolta) harjoittaa hieman monipuolisemmin, kuin vain perinteisellä asanaharjoituksella ja sen pituutta muunnellen. Ensimmäisenä mukavana lisänä tuli yin-jooga, josta siitäkin on aika monenlaisia versioita, mutta ideana kuitenkin se, että se ei ole dynaamista ja venyttävää. Yin-joogaa olenkin tehnyt säännöllisen epäsäännöllisesti, kun on tuntunut siltä, että kroppa kaipaa jotain muuta, kuin liikettä.

Viikonloppuna oli aikamoinen intensiivipläjäys joogailuun kun aamuisin ajelimme tekemään joogaharjoitusta Lahteen Petri Räisäsen pitämälle kurssille ja lauantaina oli vielä Katariinan vetämä workshop aiheena Yin-jooga ja funktionaalinen anatomia, josta nämä kuvat ovat. Kurssilla käytiin läpi mm. mitä on Yin-jooga, liikkuvuutta ja sitä, kuinka meistä jokainen on oma yksilönsä fyysisine heikkouksineen ja vahvuuksineen, kuinka jokaisen kroppa toimii omalla tavallaan ja mm. selkärangan tarkastelulla ja siihen liitettävien harjoitusten avulla jokainen varmasti alkoi ymmärtämään hieman paremmin, kuinka kenenkin kroppa toimii ja liikkuu. Oli kieltämättä mielelle avaavaa nähdä, kuinka vajaan 20 henkilön porukasta löytyi niinkin suuria eroja. Kurssin loppuun teimme vielä harjoituksen, johon jokainen oli koonnut itselle parhaimman asennon monista läpikäydyistä Yin-joogan asennoista. Katariina varmasti järjestää tällaisia kursseja jatkossakin ja suosittelen osallistumaan, vaikka jooga ei olisi sinulle edes tuttua. Jo ihan oman kropan tarkastelu liikkuvuuden puolesta ja ajtus, kuinka jokainen olemme yksilöitä on aika herättävä. Ja ennenkaikkea tuo lempeyttä ja hyväksyntää omaa kehoa kohtaan.
 
Viikonlopun joogailujen jälkeen huristelin vielä eilen Espooseen uuden Yogafunc-ohjelman lanseeraukseen. Ja on muuten aivan mahtava ohjelma tulossa! Yogafuncissa yhdistyy vauhdikkuus, hauskuus ja astangajoogan asanat yhteen niin, että tietää tehneensä. Tämä on itselleni se joogamuoto, jossa pääsee vähän revittelemään sekä keskittymään omaan tekemiseensä yhtäaikaa. Itselleni se aikoinaan kolahti juuri sillä, että että se ei ole niin vakavaa ja joogallakin on mukavaa revitellä aina silloin tällöin. Vähän niinkuin elämässä yleensä.

Kommentit