5.5.2016

Yhden rauhallisen aamun fiiliksiä

Tulen varmaan aina hehkuttamaan näitä rauhallisia aamuja, mutta mikä onkaan parempaa, kuin herätä juuri silloin, kun vain tuntuu siltä, pötkötellä sängyssä kaikessa rauhassa lukemassa kirjaa, tuntea, että eilisen treenit ovat jättäneet sellaisen mukavan tunteen kroppaan, venytellä vähän.

Talo on niin hiljainen, kun jälkikasvukin alkaa olla siinä iässä, että niiden huoneesta tuskin kuuluu ääntäkään ennen aamukymmentä. Hyvin elävänä on mielessä vielä aamut, kun heräsit pikkujalkojen teputukseen ja hetken päästä korvan vierestä kuuluu "Helätkää. On jo aamu. Ankua paistaa uukona." Kesäaamuisin tämä oli välillä hieman raastavaa, kun aamu saattoi alkaa jo viiden aikaan, koska "ankua paistoi jo uukona". Nyt noita samoja tepsujalkoja ja totuudentorvia täytyy jo vähän käydä nykimässä ylös, ettei mene ihan koko päivä maatessa.




Laitan kahvit tulemaan ja lähden koiran kanssa käymään pihalla. Auringonpaiste jo aamusta saa ilman tuntumaan yllättävän lämpimältä. Luonto tuntuu heräävän oikein vauhdilla ja lehdet puihin kasvavat melkein silmissä. Koiran pyöriessä takametsässä ympyrää skannailen pihan to do-listaa. Ensimmäisenä kohteena taitaa olla terassin maalaus ja uusien pehmusteiden hankinta pihakeinuun. Sääennustekin näytti niin lämpimiä lähipäiviä, että ulkona ja terassilla tulee vietettyä ihan varmasti aikaa. 

Syön aamupalan ja juon kahvia kaikessa rauhassa ja selailen paria kirjastosta lainaamaani kirjaa ja eilen tullutta näytelehteä Kotivinkistä. Lehteä selaillessani mietin, että milloinkohan olen viimeksi edes ostanut lehden lehtihyllystä. Selailen niitä kyllä kauppareissulla usein, mutta jätän ne aina sinne hyllyyn, koska ei minulla ole aikaa lukea niitä. Paitsi että nyt oli. Ja se tuntui oikein mukavalta. 

Toista kahvikuppia hörppiessäni laitan lapsuudenystävälle viestiä, josko nähtäisiin kesällä. Avaan kalenterin ja totean, että kesälle onkin kertynyt jo aika kivasti kaikkea puuhaa ja menoa, mutta ei kuitenkaan liiaksi asti. Ja hyvä niin, koska ainakin itse nautin kesällä ihan vain hengailusta ja siitä vapaudesta, että voi aika spontaaanisti tehdä ja lähteä, eikä kalenteri ole liian täyteen tupattu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti