Miten sinä liikut?

Tässä nyt pari kuukautta treenejä rankasti hölläänneenä alkaa pääkoppa olla kieltämättä aika kovilla, kun ei ole päässyt liikkumaan haluamallaan tavalla. Tottakai olen sopeutunut ja treenaillut sen minkä olen pystynyt, mutta samalla on tullut miettineeksi myös omaa tapaansa liikkua.

En ole enää pitkään aikaan treenaillut mitenkään tavoitteellisemmin tai niin, että liikuntatunteja pitäisi tulla joku tietty määrä viikossa tai tietyntyyppisiä treenejä tulisi tehdä joku tietty määrä, jotta olisin tyytyväinen. Ainut, mistä olen pitänyt huolta, on se, että liikunta olisi mahdollisimman monipuolista ja se pitäisi sisällään mm. voimaa, liikkuvuutta ja sykkeennostoja.

Mutta silti minulle tyypillistä on ollut lähes päivittäinen liikkunnan harrastaminen. Lepopäivän olen pitänyt, kun minusta siltä tuntuu, tai kun en vain ehdi jonain päivänä liikkumaan. Näin liikkuessani kroppa pysyy minulle hyväntuntuisena ja olo on hyvä. Liike on lääke moneen vaivaan ja pitää kropan toimivana.

Nyt, kun liikkuminen on ollut hieman rajoitetumpaa tuon polven rikkoontumisen vuoksi ja monet minulle tärkeät liikuntamuodot ovat olleet vähän jäissä, on kroppa alkanut prakailemaan ja ilmoittelemaan kaikista ikävistä pikkuvaivoista. Viime viikolla kävin päivystyksessä hakemassa vähän napakampaa kipulääkettä, kun selkään iski oikein kunnon kramppi. Joku aika sitten jouduin vähän hölläämään yläkropan liikkuvuus- ja taitotreenien kanssa, kun niskat ja hartiat alkoivat olla niin jumissa, että päänsärky alkoi olla jatkuva kaverini. Lisäksi leikkasin huolimattomuuttani muutama päivä sitten veitsellä palan sormenpäästäni pois, niin kyllä tässä on jo hetken mietityttänyt, että mitähän sitä oikein enää treenaisi, kun vähän joka puolella on jotain vikaa, heh heh.

Itse en näe, että olisi vain jotain yhtä oikeaa tapaa liikkua tai että joku laji olisi parempi kuin toinen. Pääasia on se, että liikkuu itselle mielekkäällä tavalla. Niin, että liikkumaan lähteminen ei ole pakkopullaa, vaan aivan luonnollinen osa arkea. Tottakai, jos liikkumisen mukana on joku tavoite, kuten painonpudotus, jonkun tietyn lajin/taidon osaaminen/kilpailu, voi treenaamiseen liittyä myös niitä ei niin sydäntä lähellä olevia harjoituksia, jotka vain ovat olennaisia tavoitteeseen pääsyssä.

Mutta jos liikkuminen on vain oman kunnon ylläpitoa ja siinä sivussa myös maltillista kehittymistä, on liikunnasta helppo tehdä itselleen mielekästä, ei stressaavaa, helposti tehtävää harrastamalla juuri niitä juttuja, mitkä tuntuvat itselle sopivilta. Pääasiahan monesti on, että liikunnasta tulee itselle hyvä olo, se ei ole suorittamista tai jonkun toisen mieliksi tehtyä. Liikuntaan ei tarvitse kuulua jatkuva tunne siitä, että ei tee tarpeeksi tai harrasta jotain tiettyjä asioita, jotta olisi sopiva johonkin.

Itselläni on monta liikuntalajia, jotka eivät vain ole minun juttujani, mutta sitten on taas monta sellaista juttua, joita haluaisin kokeilla ja sekalainen rykelmä niitä, joita jo treenaan. Tällä hetkellä, kun osa noista säännöllisesti treenaamistani lajeista on nyt hetkellisesti jäissä, tajuan, kuinka paljon niitä itseasiassa kaipaankaan. Ainut treenimuoto, jota pystyn nyt jotenkin treenaamaan, on jooga ja sitäkin sovelletusti. Niin ja tietenkin pelkkään yläkroppaan liittyvä treenaaminen. Pienellä kaipuulla katson ihmisiä, jotka näen mm. juoksemassa ja kyykkäämässä. Ja vaikka tiedän, että ehkä jo parin kuukauden päästä pääsen itsekin taas noiden lajien pariin, tuntuu odottavan aika todella pitkältä ja olen ollut jo aika vakuuttunut siitä, että jalkani ovat surkastumassa pois. Joku päivä toinen jalkani varmaan vain tipahtaa käytön puutteesta...

No ei vaan, mutta näin sitä oppii arvostamaan montaa juttua, kun ne viedään hetkeksi pois ja samalla tulee tehtyä taas niitä lajeja, joita ei ole aikoihin tehnyt ja todeta, että tämähän on taas ihan mukavaa vaihteeksi. Viikonloppuna tein pitkästä aikaa oiekin kunnon salitreenin ja vaikka omat intressini ovatkin tänä päivänä hieman erityyppisessä treenaamisessa, tuntui se kuitenkin oikein mukavalta vaihtelulta. Sellaiselta treeniltä, jota varmasti taas jatkossakin tulen tekemään taas aika ajoin.


Mitkä ovat sinun lajisi, joista tulee hyvä olo?

Kommentit

  1. Niin viisaita sanoja jälleen, kertakaikkisesti <3 Nyt kun akillekset on jotenkin edes kunnossa, niin lenkkeily on vaan kyllä se miun juttu. Kun saa olla omien ajatusten kanssa ja katsella kauniita maisemia. Tosin on tämä hiihtokin ihan kivaa, terkut Saariselältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Viivi <3 Lenkkeily on kyllä ihan munkin top 5 ja varsinkin nyt, kun sitä ei pääse harrastamaan ;)

      Poista

Lähetä kommentti