21.4.2016

Mitäs sitten, kun kiire on siivottu pois?

Polvi leikattiin pari päivää sitten ja kokonaisuudessaan leikkaus oli itseasiassa jopa aika miellyttävä kokemus. Oikeastaan vain se jännitys tuntemattomasta oli pahin. Minua ei ole koskaan nukutettu ja ehdin käydä läpi kaikki skenaariot, mitä mieleen tuli. Mutta loppupeleissä nukahtaminen oli vain sellainen tsup-hetki, herättyäni harmitti se, että olin juuri unessani tehnyt aivan järjettömän hyvän biisilistan ja ne hävisivät herättyäni kuin tuhka tuuleen. Heräämisestä reilun parin tunnin päästä pääsinkin jo lähtemään kotiin ja ainoa virhe, jonka tein, oli se, että napsin pari buranaa päivän aikana liikaa ja seuraava yö olikin aivan tuskaa ylävatsakipujen vuoksi. Jos olet koskaan saanut tulehduskipulääkkeistä vastaavia vaivoja, tiedät, mitä tarkoitan...

Tuskaisen yön jälkeen päätin, että valitsen mieluummin leikkauksesta aiheutuneet kivut, kuin jatkan kipulääkkeiden syöntiä ja eilinen meni onneksi ihan inhimillisen kivun saattamana ja ylävatsan kramppaillessa vieläkin hieman. Kuulin pahimman vaivan mentyä ohi, että siihenkin on lääke, joilla pystyy estämään nuo lääkkeiden aiheuttamat ylävatsakivut, mutta kieltämättä hieman kalskahtaa korvaan, että yhden lääkkeen sivuvaikutuksia pitäisi peittää toisella. Ja koska kipu tosiaan oli ihan siedettävissä, valitsin lääkkeettömän vaihtoehdon.

Tämä hidastaminen tai voisiko jo melkein sanoa pysähtyminen on minulle jollain lailla oikein tervetullut. Olen henkisesti lakaissut monet asiat laatikkoon ja tästä pikkuhiljaa fyysisten voimien kasvaessa otan laatikoista ensin yhden asian ja laitan sen käytäntöön, sitten toisen, kolmannen jne. Aivan rauhassa. Mietin, mitä haluan sieltä laatikosta ottaa ja mitä vielä jätän sinne. Ensin kaivelen ne pakolliset arkirutiinit ja sen jälkeen vasta ne ns. ylimääräiset.

Tällainen "siivous" tuntuu oikein hyvältä ja tuntuu, että minulla on taas enemmän tilaa hengittää ja keskittyä minulle olennaiseen. Kirjoittamani lista laatikosta otettavista asioista on pitkä, mutta päätin, että otan sieltä vain yhden asian kerrallaan ja hoidan sen ja maltan odottaa, ennenkuin otan sieltä toisen asian. Toinen vaihtoehto olisi vain avata laatikot ja kääntää ne ympäri, ravistella asiat pitkiinsä, mutta kuten jo vertauskuvastakin ymmärtää, aiheuttaa se vain kaaoksen ja sekasotkun.

Tämä pätee myös liikkumiseen. Nyt, kun liikunta ensin polven kierukan repeämisen jälkeen hidastui olennaisesti ja jäljelle jäi pääsääntöisesti vain yläkroppaan kohdistuvat treenit ja jooga sovelletusti ja polvileikkauksen jälkeen koko liikunta jäi katkolle hetkeksi kokonaan, ajattelin aloittaa liikkumisenkin vähän kuin puhtaalta pöydältä. Keskityn ensin polven kuntouttamiseen ja siitä pikkuhiljaa palaan treenien pariin, jotka koen itselleni mielekkäimmiksi. Niihin, joita minulla on ollut jo ikävä.

Vaikka kotona liikkuminen sujuukin jo pääasiallisesti toisen kepin varassa ja tunnen, kuinka polvi on lähtenyt paranemaan, oli tämänpäiväinen kauppareissu aikamoinen koettelemus. Huh. Tuntuu, että kaikkiin askareisiin kuluu vähintään tupla-aika ja suhteellisen pienetkin asiat ovat niiiiin hitaita suorittaa. Tai kun kädet eivät vain riitä ja on pakko pyytää apua.

Lisäksi olen tehnyt vielä mielenkiintoisen huomion tässä hidastamisessani/paikalleen jäämisessä, että vaikka jopa tietoisesti raivasin kalenterini ns. tyhjäksi, ei minulla ole ollut silti montaakaan tyhjää hetkeä. Tekemistä on paikallaankin ollessa yllättävän paljon. Olen yrittänyt katsoa omaa toimintaani hieman ulkopuolisen silmin ja todennut, että hidastaminen to-del-la-kin tuli tarpeeseen, koska pahin kiire syntyy kuitenkin oman pään sisällä ja tällainen puistelu ja sen jälkeinen tuulettelu tekee oikein hyvää.

2 kommenttia:

  1. Mukava kuulla, et leikkaus meni hyvin :) Kovasti tsemppiä kuntoutukseen!

    Hyvä teksti taas, täynnä viisaita sanoja ja ajatuksia. Tekisi kyllä "siivous" varmasti hyvää itse kullekin, sitä "tavaraa" kun tuppaa tuonne pääkoppaan kertymään ajoittain liikaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Viivi. Polvi alkaa pikkuhiljaa taipua, että eiköhän tämä tästä. Ja tuo "siivous" vain antaa niin paljon tilaa niille ns. oikeille ja tärkeille asioille, että suosittelen jokaiselle :)

      Poista