15.3.2016

Ihmeellinen kevätaurinko

Kevätauringolla on kyllä ihmeellinen voima. Nyt kun aurinko on paistanut jo muutamana päivänä ihan kunnolla, alkaa fiilis olla keväinen, auringonsäteet lämmittävät jo hieman ja tuntuu, että kesä on oikeasti lähempänä. 

Huomaan, kuinka aamulla ei olekaan enää niin pimeää ja herään hieman aiemmin, enkä ollenkaan niin väsyneenä. Sitä ei kyllä tulla koskaan kohdallani näkemään, vaikka aurinko raahattaisiin kanssani samaan huoneeseen, että ponkaisisin innokkaasti hymyillen sängystä ylös. Mutta silti huomaan tällaisena en niin aamuihmisenä, että herääminen on mukavampaa ja helpompaa valon lisääntymisen vuoksi.


Ulos lähtiessä ei tarvitse enää katsoa lämpömittaria, että onko yön aikana lämpötila laskenut 20 astetta, vaan luotan siihen, että päivällä alkaa jo hieman lämmetä, vaikka aamu olisikin vielä kylmä. Pikkuhiljaa harkitsen myös toppaliivien käyttöä ja huomaan, että en kulje ulkona enää hartiat korvissa.

Kauppareissulla mukaan tarttuu muutamia narsisseja, joiden annan olla päivän sisällä lämpimässä, jotta ne avautuvat ja huomenna kaivelen talven runtelemat kanervat pois ruukuista ja istutan narsissit jo ulos, vaikka iso riski siihen vielä onkin, että ne paleltuvat.

Kotiin ostan vähän värikkäämpiä kukkia ja yritän pitää sisäisen hortonomini aisoissa ja järkeistelen itselleni, että on paljon fiksumpaa ostaa ne tomaatin ja muiden syötävien juttujen taimet valmiina puutarhalta sitten alkukesästä, kuin yrittää kasvattaa niitä itse siemenestä. Paprikat ovat ehkä pahimpia, jos haluaa varmasti epäonnistua. Silti hidastan kaupan siemenhyllyllä ja fiilistelen siemenpusseja. Jos ehkä kuitenkin jotain.

Kaapeista kaivelen vähän värikkäämpiä pöytäliinoja, enkä jaksa välittää, vaikka kaikki värit eivät niin yhteen sopisikaan. Huomaan kaipaavani kevään edetessä värejä koko ajan enemmän ja hymyilen välillä itsekseni, kun tajuan, että joissain kohdin mopo on jo vähän lähtenyt lapasesta.

Kaupasta tekee mieli ostaa enemmän hedelmiä ja kasviksia. Kaikki raskaat ruuat tuntuvat väistyvän ja ruokaisat salaatit ja keitot tuntuvat mukavilta vaihtoehdoilta. Fiilistelen kaupan heviosastolla ja ei ollut kaukana, etteikö tehnyt mieli lähteä tänään vähän isompaan kauppaan ihan vain katsomaan, mitä siellä on tarjolla.

Päätin, että tänä keväänä panostan taas vähän enemmän hortailuun. En kuitenkaan anna sen nokkospuskan kasvaa niin villinä, kuin viime vuonna tai oleta, että söisin kaikki kukkapenkin vuohenputket. Mutta esimerkiksi nuoret koivunlehdet salaatin seassa ovat vain niin hyviä.

Huomaan myös kaikesta tästä yllättävästä valosta väsähtäväni keskellä päivää. En yleensä koskaan nuku päiväunia, mutta tällaisina kevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä käyn varmaankin niin ylikierroksilla (tai jotain), että pieni väsähdys pyrkii väkisinkin paidan alle. Mutta jo pienet, 10 minuutin pikkutorkut auttavat asiaan ja loppupäivä menee samassa auringon aiheuttamassa hyvässä pöllyssä.

Miten kevät vaikuttaa sinuun?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti