29.1.2016

TRX-treeniä

Tiistaina pääsin tutustumaan TRX-treeniin Annin opastuksella. Olen joskus vuonna miekka ja kivi kokeillut TRX-treeniä jumppatapahtumassa Helsingissä ja päällimmäisenä fiiliksenä siitä jäi mieleen, että rankkaa ja haastavaa se oli. Keskivartalon tukea tarvitsee jokaisessa liikkeessä ja oman kropan hallinta ja siitä lähtevä vastus antavat tehokkaan treenin jokaiselle. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan nuo TRX-valjaat mahdollistavat erittäin monipuoliseen treeniin, ne on helppo kuljettaa mukana vaikka reisssuun, koska paino ei taida yli kiloa noilla olla. Kiinnittäminenkin onnistuu vaikka puuhun. 

Kaikki liikkeethän pystyy tekemään myös renkailla. Itse sain muutamia hyviä vinkkejä vietäväksi omalle kiertoharjoittelutunnilleni.

Näistä liikkeistä saa napakan koko kropan treenin, kun liikkeitä tekee esimerkiksi jokaista liikettä 1 minuutin ja kierroksia kaksi tai kolme. Tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi jokaista liikettä 10 kpl toistoja (per puoli) ja kierroksia 2-3.

1. Soutu



Ajatuksena on siis pitää keskivartalo tiukkana, laskea liike alas ja vetää ylös selän lihaksia käyttäen. Kyynärpäät tulevat kylkien vierestä ja yläosassa peukalo on lähellä kainaloa. Liikeen saa haastavammaksi, mitä enemmän jalkoja tuo keskilinjasta eteenpäin, eli mitä enemän vaakatasossa oma kroppa on.

2. Yhden käden soutu 



Suoritustekniikka on sama, kuin molemmilla käsilläkin tehtäessä, mutta pidä huoli, että lantio ei karkaa sivulle missään kohdassa, vaan se pysyy kohtisuoraan valjaista kohti.


Toinen versio, jossa saadaan hieman pidempi liikerata on tämä power pull, jossa käsi ojennetaan ala-asennossa taakse ja lantio kiertää mukana. Yläasennossa liike tuodaan mahdollisimman pitkälle ylös ja käsi ojennetaan kohti valjaita. Kahvasta pitävän käden peukalo tylee lähelle kainaloa.

3. Punnerrus


Punnerruksen kevyempi versio tehdään seisten niin, että yläasennossa nojataan suorin käsin valjaisiin ja ala-asennossa kyynärpäät tuodaan sivuille. Keskivartalo pysyy napakkana tässäkin liikkeessä.





Haastavampi versio on laittaa jalat tai toinen jalka lenkistä ja punnertaa lattialla.

4. Askelkyykky


Askelkyykyssä toinen jalka pujotetaan lenkkiin ja toinen jalka tuodaan mahdollisimman eteen. Kyykätessä pidetään huoli, että lattailla olevan jalan polvi ei mene varpaiden yli.

5. Sivukyykky




Liikkeessä asetutaan kylki kohti valjaita ja toinen jalka pujotetaan lenkkiin. Liike tuodaan mahdollisimman suoralla selällä sormenpäät kohti lattiaa. Polvi ja varpaa osoittavat kyykyn aikana samaan suuntaan.

6. Lantionnostot 


Liike lähtee lattiasta, pidä polvet koukussa, purista liike pakaroilla ylös. Yläasennossa lantio on auki.

7. Rutistus
Tuo jalat punnerrusasennosta suorina kohti vartaloa niin, että lantio nousee ylöspäin. Tästä kevennetty versio on tuoda jalat koukussa kohti rintaa. Tämä on keskivartalolle haastava, mutta aivan milettömän hyvä liike.

26.1.2016

Aamukahvilla

Istuessani kahvikuppi kädessäni keittiönpöydän ääressä kuunnellen hiljaisuutta ja nauttien aamun rauhasta mietin usein niitä aamuja, kun jouduin heräämään ihan liian aikaisin, aamut olivat yhtä kaaosta ja kiirettä. Ja harvassa olivat ne aamut, kun olin ajoissa työpaikalla, en toki koskaan älyttömän myöhässä, mutta juuri ja juuri oikeaan aikaan tai sen superärsyttävät kaksi minuuttia myöhässä. Vaikka siihen aamun kiireeseen toki tottuu, muistan ajatelleeni, että jos jotain oikeasti haluan, niin kiireettömät aamut.

Kiireettömät aamut jäivät jonnekin mieleni syvyyksiin, mutta muistan usein kuvitelleeni kiireessä kahvia hörppiessäni sen hetken, kun istun keittiönpöydän ääressä, edessäni hyvä aamupala, pidän kahvikupista kiinni molemmin käsin ja katselen ulos, annan ajatusten vain virrata. Kun aamupala on syöty, on minulla vielä hyvin aikaa valmistautua uuteen päivään.

Muutama vuosi sitten tutustuin vetovoiman lakiin ja vaikka se äkkiseltään tuntuikin hieman korkealentoiselta, ajattelin, että ei siitä mitään haittaakaan ole, vaikka ottaisin tästä lisää selvää ja antaisin sille oikeasti mahdollisuuden. Silloiselle minälleni, joka halusi kaiken nopeasti ja hetimullekaikki tämä ajattelutapa ei ollut ihan helpoimmasta päästä, koska tässä vuosien varrella olen todennut, että se oikeasti toimii, mutta on aivan turha laittaa sille mitään deadlineja. Asiat tapahtuvat, kun on niiden oikea aika tai kun niiden kuuluukin tapahtua. Ja joskus vain huomaakin olevansa jo siellä, mitä halusi.

Tästä aiheesta on hieman vaikea kirjoittaa, koska en ehkä osaa jäsennellä sitä järkevästi, mutta ajatuksena on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan haluta tiettyjä asioita ja uskoa siihen, että ne oikeasti tapahtuvat. Negatiivisella ajattelulla vedämme puoleemme ihan varmasti lisää negatiivista ja taas positiivisella ajattelulla niitä hyviä asioita. Ihmisen mieli jo itsessään on niin voimakas.

Huomaan, että jos annan negatiivisille ajatuksille vallan, alkaa koko kroppa pikkuhiljaa voimaan huonosti, sorrun huonoihin valintoihin, kuten ruokaan, joka ei edistä hyvää oloani, valvon liian myöhään suorittaen vielä sen ja tämän ja tuon ja herään aamulla väsyneenä. Pään sisällä pyörii tällöin helposti negatiiviset ajatukset ja soimaan itseäni ihan turhista asioista, tunnen itseni riittämättömäksi ja maailma on vähän pilvinen aurinkoisenakin päivänä. Se on ihan varmaa, että meidän jokaisen elämään kuuluu myös ne huonot hetket ja ajanjaksot, mutta se, että päästän ajatuksiini kateuden, vien tarkoituksella omaa oloani huonommaksi, haen nopeista hyvänolontarjoajista lohtua, jotka jälkikäteen aiheuttavat lisää pahaa oloa, käännän ajatukseni liikaa omaan minääni ja kurjuuteeni, enkä näe, että voisin asialle ihan oikeasti tehdä jotain. Ja se jotain ei ole itsensä dissaamista, vähättelyä, rankaisemista ja negatiivisissa asioissa rypemistä.

Ajattelemalla asioista positiivisesti, löytämällä kurjastakin päivästä hyvää ja tietoisesti viemällä itseään hyvään ja jättämällä pikkuhiljaa taakseen sen, joka ei edesauta hyvinvointiamme, pidämme huolta siitä, että vedämme hyviä asioita puoleemme. Ne asiat, joita oikeasti haluamme, tulevat luoksemme, jos uskomme niihin, mikään ei ole sattumaa. En minäkään istu aamulla kahvikuppi kädessä ilman kiirettä ihan sattumalta. Se, että asiat ovat näin, on vaatinut monta muutosta. Päätös palkkatöistä yrittäjyyteen on ollut huima loikkaus tutusta tuntemattomaan, todella pelottavaa ja tuolloin oli vain pakko luottaa siihen, että kävi miten kävi, asiat järjestyvät. Tavalla tai toisella. Näitä rauhallisia aamuja ei olisi, jos en olisi tehnyt tuota päätöstä. Välillä oikein niskakarvat nousevat pystyyn, kun mietin, mitä näinkin pieni toive on vaatinut. Se, että haluan istua aamulla hetken rauhassa, on pyöräyttänyt koko muun elämän ympäri. Mutta se on ollut kaiken sen arvoista.

Ja tuosta sattumasta. En usko, että mikään tässä maailmassa on sattumaa. Ihan jokaisella ihmisellä, jonka tapaan, on joku merkitys elämääni, toisilla suurempi, toisilla pienempi. Jokainen positiivinen ja negatiivinen asia on tarkoitettu tapahtuvaksi ja niitä kai kokonaisuudessaan kutsutaan elämäksi. Kaikki elämäntilanteet, joissa elän, on tarkoitettu tulevaksi ja elettäväksi, niin hyvässä kuin pahassakin. Mutta. Olen myös varma siitä, että omat valintani ovat niitä, jotka vievät asiaa joko negatiiviseen tai positiiviseen. Jos en uskalla kuunnella omaa itseäni vaan jään vain siihen suorittamisen kehään, eivät asiat tapahdu tai niitä ei huomaa. Sen jälkeen, kun olen alkanut aistia maailmaa positiivisen kautta ja luottamaan, että asioilla on tarkoitus ja ne järjestyvät kyllä aikanaan, olen alkanut kiinnittää huomiota ns. merkkeihin. Kuulostaa todella korkealentoiselta, mutta luotan siihen, että jos mietin jotain asiaa ja saan sille vielä vahvistuksen suunnasta tai toisesta, tiedän, että näin on tarkoitettu tapahtuvaksi.

Niin negatiiviset, kuin positiiviset ajatukset vaikuttavat myös lähipiirimme. Kun negatiivisille ajatuksille antaa vallan, alkaa toisessa ärsyttää ensin ne pienet asiat, joista kasvaa loppujen lopuksi isoja asioita. Ehkä jossain syvällä itse tiedostamme (ainakin toivottavasti), että kyse on enemmän omasta reaktiostamme, ja pidämme asioista pitkään sisällämme, kunnes ne tarpeeksi pitkään negatiivisten asioiden kertyessä pulpahtavat pintaan ja tulemme sanoneeksi toiselle pahastikin. Kyse harvoin on kuitenkaan oikeasti siitä, että toinen ihminen olisi ärsyttävä tai hänen tapansa tehdä asioita väärä.

Muistan, että aikoinani minua ärsyttivät monet asiat, koska oma tapani oli oikea ja muiden väärä tai ainakin ei niin hyvä. Mielestäni tiettyihin tilanteisiin piti suhtautua tietyllä tavalla ja jos joku muu ei reagoinut samoin, aiheutti se minussa kummastusta tai ärsyyntymistä. Mutta siinä kohtaa, kun aloin ymmärtämään, että en vain voi vaikuttaa muiden ihmisten tapaan toimia tai se voi olla ihan yhtä oikein, kuin omanikin, vaikka katsantokanta samaan asiaan on toinen tai tapa tehdä asia on erilainen, aloin ymmärtää oman mielen vaikutuksen asioihin.

Tiedän, että nykyään minä saatankin olla herkästi se ihminen, joka ärsyttää muita sillä, että en käytä energiaani provosoitumalla, valvo öitäni miettimällä asioita, väsytä itseäni negatiivisilla jutuilla. Äkkiseltään saattaa näyttää siltä, että en välitä, mutta kyse on enemmänkin siitä, että kiukuttelulla ja provosoitumisella on harvoin missään tilanteessa mitään hyötyä. Ennemminkin otan pientä etäisyyttä asiaan ja pyrin näkemään sen neutraalisti ulkopuolisen silmin ja kohdistan ajatukset siihen, että toiminnan muutoksilla asia järjestyy. Se, että yksinkertaisesti luotan siihen, että elämä kantaa ja asioilla vain on tapana järjestyä, auttaa minut vaikeiden hetkien yli. Tämä on vain toiminut joka kerta ja luotan siihen 150 %. Tottakai monille asioille täytyy tehdä jotain, jotta ne järjestyvät, mutta sillä, että negatiivisille asioille annetaan liikaa tilaa, ei vie asiaa positiiviseen.



Mutta näillä mennään tämäkin päivä. Oikein ihanaa päivää jokaiselle <3


23.1.2016

Sitten me tanssittiin koiran kanssa metsässä

Vihdoinkin säät hieman lauhtuivat, eikä tarvitse kulkea hartiat korvissa koko ajan ja päästiin koiran kanssa vähän pidemmälle lenkille. Koiralla eivät meinanneet karvat pysyä nahkassa, kun se tajusi, että tuossa ne nyt vetää ulkoiluvaatteita päälle ja nappaavat hihnan naulakosta mukaan. Koira ihan ymmärrettävistä syistä nauttii metsässä juoksentelusta ja erilaisten hajujen nuuskuttamisesta. 
 "Äiti, kirjoita siihen kuvan alle, että sitten me tanssittiin koiran kanssa metsässä" -neiti 7 vee

Mutta nautin siitä kävelystä minäkin. Tällä hetkellä pururadalla ei ole vielä tehty latuja, joten kävely sielläkin vielä onnistuu ja metsäpolullakin lunta on juuri sopivasti, että ei tarvitse vielä hangessa kahlata.

Metsässä yksin (koiran kanssa) kävellessä on helppo elää juuri siinä hetkessä ja olla läsnä. Antaa mielen rauhoittua ja ajatusten tulla ja mennä. Olen huomannut, että mitä enemmän minulla on kiire, sitä enemmän tarvitsen päivään niitä pieniä, rauhallisia hetkiä, jotta jaksan ja ajatus pysyy kasassa. Hetken ei tietenkään tarvitse olla kävelyretki metsässä koiran kanssa vaan vaikka kahvitauko istuen ja ollen, jolloin jätän puhelimen, padin tai tietokoneen rauhaan, istun vain keittiön pöydän ääressä tuijotellen ulos ja annan mielen rauhoittua. Joskus näitä hetkiä tarvitsee enemmän ja joskus riittää vähempi.

Tämä alkuvuosi on mennyt melkoisen syväluotaavien ajatusten saattelemana ja odottelen vieläkin, että tietyt asiat löytävät paikkansa. Moni asia alkaakin napsahdella omille paikoilleen ja tuntuu, että olen ikäänkuin tarkistanut omia linjojani ja sitä, mitä olen. Aivan kuin juurruttaisin omaa minääni vieläkin syvemmälle. Olen kirjoittanut listan asioista, joita elämässäni haluan, osa asioista on pieniä, osa suurempia. Uskon, että maailmassa on joku vetovoima, joka vetää puoleensa niitä asioita, joiden toivoo tapahtuvan. Niiden tapahtuma-aikaa ei voi päättää, mutta tiedän, että ne tapahtuvat vielä joskus. Osa niistä pienistä asioista, joita haluan, saattaa vaatia taustalle suurempia asioita tapahtuakseen, mutta antaa ajan näyttää, mitä käy. Tällä hetkellä asiat ovat hyvin, eikä minulla ole mikään kiire.



Ai niin, asiasta vielä kukkaruukkuun. Jos haluat tehdä lapsiisi lähtemättömän vaikutuksen jäätävällä yleistiedollasi, kannattaa katsoa läppäri sylissä google auki ohjelmaa Haluatko miljonääriksi?

Aurinkoinen pakkasbrunssi

En ole koskaan ollut kova järjestämään isoja juhlia, mutta nautin aivan todella paljon siitä, kun saan kattaa pöydän täyteen ruokaa ja saman pöydän ääreen ihania ihmisiä syömään, juomaan ja juttelemaan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Ja mikä tärkeintä, nauttimaan olostaan.

Milloin kokoonnutaan perheen kanssa syömään "hotelliaamiaista", istumaan ystävien kanssa iltaa, perheen ja lähisuvun kanssa joulupöytään, milloin kyse on lounaasta ystävän kanssa tai kuten eilen, ystävien kanssa vietetystä brunssista. Muistan, kun jo opiskeluaikoina mietin, että sitten kun minulla on oma koti, haluan kattaa pöydän täyteen ruokaa, istua iltaa ystävien kanssa, syödä hyvin ja nauttia fiiliksestä. Ja tämän mielikuvan olen saanut toteuttaa jo useampaankin otteeseen.

Kesällä on mukava kattaa ulos ja istua illan hämärissä niin pitkään, että hyttyset vähintään syövät elävältä tai ilta alkaa olla jo liian vilakka ulkona istumiseen. Talvella ja varsinkaan näin kylmillä ei tietenkään ulos mennä, vaikka olisi shaalit ympärillä ja villasukat jalassa tai kädessä kuinka kuumaa juomaa. Tällaisilla ilmoilla pysytään visusti sisällä ja laitetaan vaikka vielä takkaan tuli keskellä päivää tuomaan lämpöä.

Eilen kokoonnuttiin jo toistamiseen meille Annan ja Viivin kanssa brunssille. Jokainen toi jotakin ja itse liputan tällaisille nyyttäriperiaattella järjestetyille kattauksille, jossa kaikki tekeminen ei jää yhdelle ihmiselle, vaan jokainen tuo jotakin. Ja tämäntyyppisellä porukalla se on varmasti vielä oikein mukava juttu, koska jokainen meistä tykkää harrastaa kokeilevaa leipomista ja ruuanlaittoa. Tämä tarkoittaa sitä, että pöydästä löytyy raakaruokaa, kasvisruokaa, erilaisia gluteenittomia leipomuksia. Kukaan meistä ei perusta omaa ruokavaliotaan täysin tällaisten ruokien varaan, vaan arkiruokailu koostuu ihan ns. tavallisesta ruuasta, mutta into kokeilla tällaisia vähän terveellisempiä vaihtoehtoja löytyy jokaiselta ja mikäpä on mukavampaa, kuin kokoontua saman pöydän ääreen ja maistella toisten uusimpia kokeiluja.

Tällä kertaa olin itse panostanut vähän proteiinirikkaampiin leipomuksiin ja tekemäni bataattiproteiinileipä onnistuikin oikein hyvin, koostumus ja maku oli juuri sitä, mitä olin ajatellut. Bataatti antoi leivälle oikein mukavan pehmeyden ja nuoveuden, proteiinijauheen käyttö ei tehnyt leivästä kumimaista, vaan suhde muihin jauhoihin oli oikein onnistunut. Ja mikä parasta, aivan älyttömän helppotekoinen. Aikaa vie tässä ohjeessa bataatin keittäminen ja leivän uunissa paistuminen, mutta muutenhan ainekset vaan heitellään monitoimikoneeseen ja pyöräytetään sekaisin. Ohje on mukailtu kehittämästäni jouluisesta banaanileivästä, joka onkin hyvä pohja varmasti moneen muuhunkin leipäkokeiluun. Sen verran proteiinipitoinen tuo leipä on, että jos yhdestä leivästä tulee keskimäärin 10-12 palaa, on yhdessä palassa n. 8-10 g proteiinia. Ei paha.


Bataatti-proteiinileipä
1 pieni bataatti keitettynä
3 munaa
1 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
1 dl erilaisia pähkinöitä (esim. cashew, saksanpähkinä, pecanpähkinä)
1 tl leivinjauhetta
2 tl psylliumia
1 tl suolaa

Sekoita kaikki aineet keskenään monitoimikoneessa ja kaada seos leipävuokaan. Paista 170 asteessa n. 40-45 minuuttia. Anna jäähtyä vuoassa ja irroita. 


Maapähkinäfudget syntyivät vähän fiilispohjalta, kun jääkaapissa oli maapähkinävoin jämät ja mietin, että mihin tuon voisi oikein käyttää. Itse käytän maapähkinävoita omenasiivujen päällä välipalana, kun iskee makeanhimo, mutta nyt minulla onkin pakkasessa ihan huippuhyviä herkkuja makeannälkään napsittavaksi. Vaikka näihin fudgeihin on lisätty proteiinijauhetta, en niitä nyt ehkä söisi kuitenkaan niiden proteeinipitoisuuden vuoksi, vaan vähän terveellisempänä herkkuna, johon ei ole lisätty sokeria. Testasin noihin fudgeihin vielä kuorrutusta raakasuklaasta, mutta ne ovat kyllä parempia ilman sitä. Raakasuklaa on aika hallitseva maku ja peittää maapähkinän maun alleen.


Maapähkinäfudget

Pohja:
2 dl cashewpähkinöitä
3 kuivattua viikunaa

Päällinen:
1 banaani
n. 50 g maapähkinävoita (sokeroimaton)

Sekoita pohjan aineet keskenään monitoimikoneessa ja levitä leivinpaperilla vuoratun vuoan pohjalle. Sekoita päällisen aineet monitoimikoneessa ja painele pohjan päälle. Päällisen levittämistä helpottaa, kun kastelen sormet/veitsen veteen. Muuten levite tuppaa tarttumaan sormiin/veitseen. maku on mielestäni parhaimmillaan kylmänä.


Ja peeäs. Oletteko huomanneet valoisuuden lisääntymisen? Itse ihastelin näissä kuvissa noiden ruokien lisäksi tuota valoa ja raikkautta. (osa kuvista on itse ottamieni, osasta kiitos kuuluu Viiville)

18.1.2016

Smoothieita aamuun ja päivään

Vaikka smoothieohjeita tuntuu tulevan jo joka tuutista, ajattelin silti kantaa korteni kekoon minäkin. Smoothie kuuluu tällä hetkellä jokaiseen aamuuni ja jos oikeasti olisin jokaisella aterialla blenderin vieressä, tekisin näitä myös välipaloiksikin ja palautusjuomiksi (eikä lounas tai päivällinenkään ihan poissuljettu vaihtoehto olisi). Useasti myös iltapalani on smoothie, ellei jälkikasvu ole ehtinyt mennä jo nukkumaan ennen kotiinsaapumistani, koska blenderin ääni ei ole ihan hiljaisimmasta päästä. Moottorisahakin on hiljaisempi. Blenderini on kuitenkin valehtelematta yli 10 vuotta vanha, olen sen jo kerran avannut ja korjannut (blenderien mekanismi on aika yksinkertainen) ja hyvin pelaa edelleen. 

Smoothieiden suosio ainakin omalla kohdallani on niiden helppous ja ehdottomasti maku ja koostumus. Muutaman erehdyksen kautta olen löytänyt perusvarman pohjan ja hyvän tuntuman siihen, mitä perusosa pitää sisällään, loppu onkin sitten fiilistelyä. Omaan perusosaan laitan aina puolikkaan banaanin, joka antaa makeutta, n. 20-30 g proteiinijauhetta (yleensä maustamaton), joka taas tuo smoothieen pehmeän koostumuksen ja lisää muuten aika hiilihydraattipitoisen juoman proteiinipitoisuutta, n. 2 dl mantelimaitoa (maustamaton), 1-2 tl viherjauhetta, jonka lisäksi lisään mukaan mm. erilaisia marjoja ja tarvittaessa lisää makeutusta mm. hunajasta tai kookosmannasta. Nestettä lisään pikkuhiljaa vain ja ainoastaan niin paljon, että aineet sekoittuvat keskenään ja koostumuksesta tulee kuohkea, mutta napakka.


Vihersmoothie
½ banaani
½ persimon
kourallinen mangopaloja (pakaste)
1 tl hunajaa
½ avokado
n. 1-2 dl mantelimaitoa


Vadelma-mustikkasmoothie 
½ banaani
n. 75 g mustikoita
n. 75 g vadelmia (suosi kotimaisia)
1 tl hunajaa
½ tl vaniljajauhetta
n. 1-2 dl mantelimaitoa



Mansikka-punaherukkasmoothie
½ banaani
kourallinen mansikoita
kourallinen punaviinimarjoja
1 tl hunajaa
1-2 dl mantelimaitoa

Tässä muutama viime aikoina tekemistäni smoothieista. Ja koska makuasioista ei koskaan sovi kiistellä, niin suosittelen maistamaan aina makeutuksen jälkeen tuotosta ja lisäämään tarpeen vaatiessa lisää makeutta. Itse pidän aika raikkaista mauista ja joku saattaa kokea vastaavan maun sellaisena, johon voisi ehkä hieman vielä sitä makeutta lisätä. Niin ja marjojahan voi vaihdella ihan fiilispohjalta, mitä sattuu pakkasessa olemaan tai kaupasta mukaan tarttumaan. 

Smoothieohjeissa huomion saattaa kiinnittää myös nuo ei niin tavanomaiset aineet, kuten mm. acerolajauhe, punajuurimehujauhe ja männyn siitepölyjauhe. Nämä vaikka pois jättäisitkin, eivät ne varmaankaan makua kovin radikaalisti muuta, itse vain tykkään lisäillä näitä superterveellisiä jauheita noihin smoothieisiin ihan niiden terveysvaikutusten vuoksi. Lisäksi tykkään mm. acerolajauheen kirpeästä mausta ja punajuurimehujauhekin on aika mukavan makuista.

Acerolajauheesta saan lisää c-vitamiinia päivääni ja esimerkiksi tuo puoli teelusikallista tuo sitä aamuuni n. 75 mg, mikä on yleinen suositus saada c-vitamiinia/pv.

Punajuurimehujauhe sisältää monia hyviä ravinteita, kuten  mm. foolihappoa ja kivennäisaineita, kuten kaliumia, kalsiumia, magneiusmia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Punajuuren sanotaan myös parantavan urheilusuorituksessa kestävyyttä.

Männyn siitepöly tuntuu sisältävän "kaikkea", sillä siinä on mm. yli 20 aminohappoa ja kaikki 8 välttämätöntä aminohappoa. Se sisältää myös lisäksi mm. antioksidantteja, kuituja, flavonoideja ja ison kasan muitakin terveydelle hyviä aineita. Männyn siitepöly on myös erittäin vitamiini-, ja mineraalirikasta. Sitä käytetään myös tasapainottamaan hormonitoimintaa sekä miehillä että naisilla. Ei paha :)

Mistä raaka-aineista koostuu sinun suosikkismoothiesi?



Parempi olo omilla ruokavalinnoilla, osa 1/5

Menneellä viikolla olen jutellut useampaan otteeseen kivusta ja samalla on tullut mietittyä itsekin sitä aikaa, kun kipu oli läsnä päivittäin. Kipu voi olla äkillinen ja lamaannuttava, mutta kipu voi olla myös pikkuhiljaa hiipivä ja sellainen, johon tavallaan tottuu, mutta joka vie energiaa päivästä ja turhauttaa.

Itse pääsin aikanaan eroon kivuista tekemällä muutoksia ruokavalioon ja kieltämättä vit... ketutti, kun ymmärsin, että minun on pakko luopua tietyistä ruoka-aineista, jos halusin kivuttoman kropan. Tietyt aineet ovat kropalleni suoranaista myrkkyä ja säännöllisesti käytettynä tuovat kivut takaisin. Eivät tosin niin rajuina, kuin vielä kärsiessäni ylikunnosta, mutta tunnen niiden vaikutuksen vieläkin, jos käytän niitä enemmän, kuin satunnaisesti pienen määrän. Näistä pahimmat ovat sokeri ja alkoholi. 


Kumpikaan näistä ei toki kuulu päivittäiseen käyttöön, mutta esimerkiksi joulun alla huomasin, että napsiessani normaalia enemmän herkkuja, alkoi kroppakin oirehtia. Alkoholin käyttöni on niin minimaalista, että siitä en ole huomannut oireita enää, mutta tiedän, että jos harrastaisin esimerkiksi lasi viiniä illassa-tissuttelua, palaisivat kivut takaisin.

En ole koskaan sanonut ehdotonta eitä millekään ruoka-aineelle, mutta viime vuosina on vain tullut karsittua pikkuhiljaa ruoka-aineita, jotka eivät edistä omaa hyvinvointiani. Mikään muutos ainakaan omalla kohdallani ei ole tapahtunut hetkessä, vaan askel kohti järkevämpää ja omaa terveyttä edistävää ruokailua on tapahtunut pikkuhiljaa omaa kroppaa kuunnellen. En ole jättänyt yhtään ruoka-ainetta vain siksi pois, että joku kertoisi minulle sen olevan haitaksi. Olen jättänyt ne pois siksi, että olen kokenut ne itse minulle huonosti sopiviksi ja samalla löytänyt tilalle jotain minulle paremmin sopivaa.

Sokeriin minulla on ollut aika neutraali suhde ja minusta on ollut kiva herkutella silloin tällöin. Kipujen ollessa pahimmillaan, oli sokeri (alkoholin lisäksi) pahiten kipuja laukaiseva tekijä. Ymmärsin, että vähentäminen minimiin oli tapahduttava, jos halusin oloni parantuvan. Pikkuhiljaa vähensin sokerin käytön aluksi lähes nollaan ja pahimmista kivuista päästyäni olen höllentänyt rajoja, kuitenkin niin, että pyrin pitämään käytön mahdollisimman pienenä (vaihtelevalla menestyksellä) ja ajatuksella, että en osta itse itselleni karkkia. Tästä suurimpina sijaiskärsijöinä ovat olleet tenavat, joiden karkkipusseille on iskenyt verottaja (kun äiti on nääs kattokaas yrittäjä, niin yrittäjillä nää verotkin on vähän toista luokkaa...) tai niiden loppupussien kummallinen häviäminen aina karkkipäivän jälkeen.

Nyt vuodenvaihteen jälkeen teimme muutaman tutun kanssa vähän kuin huumoripohjalta lupauksen olla syömättä herkkuja pääsiäiseen asti ja nyt kahden viikon sokerittomuuden jälkeen voin vain sanoa, että olo on mitä loistavin ja todella huomaan eron omassa olossani. En ole tehnyt sen kummempia muutoksia ruokavaliossani, mutta olo on vain paljon parempi. Erityisesti huomaan tämän nivelissäni, joskin iso vaikutus on ollut myös käyttämälläni serrapeptiinillä ja muilla niveliä parantavilla aineilla, mutta tämä sokerittomuus on vähän kuin piste iin päälle.
Kun tämän tunteen muistaisin siinä kohtaa, kun käsi alkaa ojentua karkkipussille. Näin hyvin toimivaa kroppaa minulla ei ole ollut vuosikausiin.

Sen lisäksi, että olon parantumisen huomaa ihan perusarjessa, on sillä iso merkitys treenaamiseen. Olen joogatessani huomannut vähän kuin vahingossa pääseväni muutamiin asanoihin paljon paremmin ja tietyt pienet kivut ja kiristykset ovat kadonneet. Hiljainen toiveeni on päästä noista blokeista pikkuhiljaa eroon ja tehdä liike ilman niitä.

Tai kun treenaan esimerkiksi rinnallevetoa tai tempausta, joissa on nopea allemeno, ja jonka olen tehnyt todella hidastetusta filmistä aina. Paitsi nyt, kun olen todennut, että kipua ei ole eikä tule ja olen päästänyt irti siitä kivun pelosta. Samalla olen keventänyt treenipainoja ja keskittynyt nimenomaan tuohon allemenoon ja koska tämä on itselleni vielä niin uusi juttu, taputtelen itseäni olkapäälle ja toistelen mielessäni wau-sanaa joka kerta, kun allemeno menee vauhdilla. Hahah.

Nämä pari pientä, mutta minulle hyvin merkityksellistä asiaa nostavat myös hyvän olon tunnetta ja ajatusta siitä, mikä oikeasti on minulle tärkeämpää. Se, että käytän sokeria, josta itseasiassa ei ole kropalleni mitään hyötyä, mutta joka toki maistuu hyvältä vai se, että ilman sitä kroppani vain toimii paremmin.

Ja sokerihan on vain yksi näistä ruoka-aineista, joita olen tietoisesti vähentänyt tai jättänyt pois ruokavaliostani. Palaan näihin muihin ruokiin ihan omissa jutuissaan.

Sen lisäksi, että olen aktiivisesti etsinyt tasapainoa ruoka-aineiden kanssa, olen ottanut myös askeleen eteenpäin tasapainottelussa päällä ja käsilläni. Olen lisännyt nämä treenit viikottaiseen ohjelmistoon ja kerta kerralta liikkeet ovat helpompia ja varmempia ja salaa jo toivon, että uskaltaisin jättää tuon tutun ja turvallisen seinän pois. Enää se ei ole kiinni muusta kuin päästä. Keskivartalo hallitsee jo liikkeen, enkä ponkaise edes käsilläseisontaa ns. yli, vaan jalat jäävät nätisti omalle paikalleen.

Oletko sinä huomannut, että joku ruoka-aine ei vain sovi sinulle ja mitä kaikkea sen poisjättäminen on tuonut tilalle?

15.1.2016

Kahvakuulatreeni viikonlopun iloksi

Kahvakuulat ovat tässä viime aikoina saaneet vähän enemmän kyytiä, kun olen verestellyt mieleen erilaisia liikkeitä. Meillä alkoi tällä viikolla ihan oma tunti kahvakuulailulle, jossa tehdään monipuolisesti erilaisia kahvakuulaliikkeitä tai joskus käytetään vähän enemmän aikaa jonkun haastavamman liikesarjan harjoitteluun.

Kasasin tähän reilun puolen tunnin tehokkaan treenin (kaksi kierrosta), joka on koostettu suhteellisen yksinkertaisista liikkeistä. Muista lämmitellä ennen treenin aloittamista.


1. Etuheilautus: 1 min

Pidä kahvasta kiinni molemmilla käsillä ja heilauta kuulaa rennosti. Etuheilautuksen voi viedä joko kasvojen korkeudelle tai jos haluaa hieman lisää tehoa, voi kuulan tuoda lantion voimalla pään päälle. Voima lähtee jaloista, hartiat ovat rennot. Purista pakarat tiukoiksi heilautuksen ylöstulovaiheessa ja avaa lopussa lonkan koukistajat.


2. Yhden käden etuheilautus vuorokäsin: 1 min

Ota kuula toiseen käteen ja heilauta kuulaa ylös samalla tekniikalla, kuin kahden käden heilautuksissakin, mutta nyt peukalo nousee ylhäällä ylös ja kääntyy alhaalla alas. Heilautuksen alastulovaiheessa käsi hipaisee reiden sisäpintaa. Älä sukella kuulan perään alhaalla, vaan kyykkää. Käsi ja hartiat ovat mahdollisimman rennot. Vaihda kättä kuulan ollessa ylhäällä.



3. Pään ympäri pyöräytys: 1 min

Seiso jalat pienessä haarassa ja ota kuulasta kiinni niin, että kuulan pohja on edessä ylöspäin. Lähde pyörittämään kuulaa niin, että takana kuulan pohja on alhaalla. Koita saada mahdollisimman iso kierto ylävartaloon pyörittäessäsi kuulaa. Vaihda suuntaa puolen minuutin kohdalla.


4. Rinnalleveto vuorokäsin: 1 min

Liike lähtee lattiasta ja käsi (kyynärpää) pysyy aivan lähellä omaa kroppaa niin, että kuula laskeutuu rinnalle räkkiasentoon mahdollisimman kevyesti. Lantio saa tulla liikkeen loppuvaiheessa hieman eteen. Tällöin vältetään myös turhat mustelmat.


5. Pystypunnerrus: 1 min

Kuula lähtee räkkiasennosta suoraan ylös. Loppuasennossa kuula on kohtisuoraan kohti kattoa, käsi suorana korvan vieressä. Kuula on ylhäällä kämmenen ulkosyrjällä. Vaihda kättä puolen minuutin kohdalla.


6. Yhden jalan maastaveto: 1 min/puoli

Tuo kuula alas suorilla käsillä lähelle varpaankärkeä ja pyri ojentamaan nouseva jalka mahdollisimman suorana taakse.



7. Yhden jalan kyykky: 1 min/puoli

Tuo kuula yhdellä jalan kyykkynä mahdollisimman suorassa linjassa alas niin, että kuula käy ala-asennossa lattiassa jalan vieressä.

8. Rullaus: 1 min

Käy selinmakuulle. Ota kuulasta kaksin käsin kiinni ja tuo kuula rinnalle. Heilauta jalat pään yli ja hieman jaloista vauhtia saaden, tuo jalat koukkuun eteen kannat kiinni pakaroihin (kyykkyasento) ja hyppää ylös. Kuula tulee eteen suorille käsille.





 9. Punnerrukset leveällä kuula toisen käden alla: 1 min

Punnerra leveällä niin, että toinen käsi on kuulan päällä. "Kävele" käsillä niin, että teet liikkeen vuorokäsin kuulan päällä.




10. Ojentajapunnerrus + kulmasoutu: 1min/puoli

Ota toisesta kuulasta kiinni kahvasta ja pujota toinen käsi kahvan välistä. Tee ojentajapunnerrus ja ylöstulovaiheessa vedä toinen kahvakuula kulmasoutuun.



11. Istumaannousut kahvakuula suorilla käsillä: 1 min

Käy selälleen lattialle, polvet koukkuun. Tuo kuula suorille käsille ylös ja tee istumaannousut niin, että kuula pysyy suorilla käsillä koko ajan. Ylhäällä kuula on kohti kattoa niin, että hauikset ovat korvien vieressä. Alhaalla kuula jää suorille käsille kasvojen yläpuolelle




Näitä ja paljon muita liikkeitä treenataan myös meidän salilla keskiviikkoisin klo 16.00. Tervetuloa!