torstai 30. huhtikuuta 2015

Ihanat joogit rannalla



Eilen aamuisen joogaharjoituksen ja aamupalan jälkeen laitettiin kamat kassiin ja hypättiin linja-autoon, joka vei meidät ensin rannalle ja siitä Gironan vanhaan kaupunkiin. Päiväksi oli luvattu pelkkää sadetta, mutta onneksi ennuste oli tällä kertaa väärässä ja saatiin nauttia myös auringosta. Rannalla olisikin ollut vähän tylsää istua vesisateessa.

Olin pakannut bikinitkin mukaan, mutta sen verta oli merivesi kylmää, että uimatta jäi. Varpaiden kastelu riitti tällä kertaa.









Kirjoitin uuden vuoden jälkeen boksimme tavoitetaululle, että seisoisin käsilläni ilman tukea 1.5. mennessä. Treenattu on, mutta tie on ollut kovin hidas. Olin luonut itselleni mielikuvan, että sitten siellä joogaretriitillä seison merenrannalla käsilläni kauniissa merimaisemassa. 

Nooh, ihan en vielä uskaltanut ilman tukea käsilläni seisoa, mutta jos sitten vaikka vuoden päästä.


Vaikka vähän harmittikin, että käsillä seisominen ei suju, täytyy olla kuitenkin tyytyväinen kehitykseen. Päälläseisonta on kehittynyt huimasti viime vuoden aikana, enkä vielä vuosi sitten saanut käsilläseisonnassa ponkaistua jalkoja tukea vasten ylös.





Rannalta jatkoimme bussilla matkaa kohti Gironan vanhaa kaupunkia. Vaikka meillä ei ollut hirmuisesti aikaa, niin sen verran ehdittiin kaupunkia kierrellä ja ihastua. Vaikka Girona on iso kaupunki, oli siinä sellaista mukavaa rauhallisuutta, joka taas puuttuu esimerkiksi Barcelonan kokoisista suurkaupungeista. Mielelläni palaisin tähän kaupunkiin vielä uudestaankin.







keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Joogaa, mantroja ja meditaatiota - niistä on tämä viikko tehty

Maanantaiaamu alkoi klo 6.15 mantroilla, jossa toistettiin uloshengityksellä OM-äännettä 45 minuuttia. Jos tästä nyt ei tule ihan vakituista tapaa omaan aamuuni, niin hyvin miellyttävä kokemus on, kun kyseinen äänne soljuu tasaisesti ja kuulostaa kauniilta. Itseäni se auttaa tyhjentämään mieltä.

Mantran jälkeen joogattiin oma harjoitus läpi. Ensimmäisenä päivänä oma harjoitus hieman hapuili, koska edellisestä kerrasta, kun olen koko sarjani läpi mennyt, on kulunut tovi jos toinenkin. Eilinen harjoitus taas oli todella kankea, koska takareidet olivat niin jumissa ja ne eivät avautuneet kunnolla koko harjoituksen aikana. Että jos tästä jotain opin, niin näin pitkää taukoa ei kannata pitää. Ikinä.

Maanantai-iltana meillä oli pitkä pätkä mantroja, jossa harjoittelimme yhtä mantraa ja sen lausumista. Tämä ei ihan täysillä allekirjoittaneeseen kolahtanut, mutta aion antaa näille vielä lisämahdollisuuksia, koska on kuulemma ihan ok tuntea myös tylsisityneisyyttä näitä lausuessaan. Ehkä nämäkin avautuvat ajan kanssa.

Eilen oli joogatekniikkaa ja harjoittelimme kaiken muun lisäksi myös keskivartalon ja lapatuen hallintaa eri tilanteissa ja kyllä jäi taas moni juttu kotiinviemisiksi. 


Päivisin meillä on aina muutama tunti aikaa hengailla ja tässä paikassa on monta mukavaa soppea, jossa voi vaikka lukea kirjaa, höpistä tai vaikka päivittää blogia. Eläimet käyskentelevät vapaasti ja en ole pysynyt laskuissa, kuinka monta kissaa täällä on, mutta yksi vanha ja kuuro koira löytyy, kanoja ja kukkoja x-määrä. Sen lisäksi aitauksessa on hevosia ja lampaita.


Lähimpään kauppaan on aika pitkä matka, mutta eilen käytiin suht lähellä sijaitsevassa ravintolassa syömässä. Tämänkin paikan ruuat ovat kyllä todella hyviä, mutta on mukava testata myös muitakin ruokapaikkoja.




Illalla meillä on aina meditaatio, joka kieltämättä olisi hyvä juttu ottaa omaankin arkeen. Meditointi iltaisin nollaisi varmasti tehokkaasti päivän hälinän päästä ennen nukkumaanmenoa.




tiistai 28. huhtikuuta 2015

Ja matka jatkuu...

Sunnuntaina käytiin aamulla pienellä kävelylenkillä ennen Barcelonasta lähtöä. Sunnuntaisin taitaa olla aika turha lähteä kylille  shoppailemaan, koska lähes kaikki kaupat ovat kiinni. Tällöin on hyvää aikaa katsella kaikkea muuta, kuten arkkitehtuuria ja sitä, miten monimuotoisia rakennuksia seisoo sulassa sovussa rinta rinnan. Jopa katukiveyksetkin ovat monenkirjavia.

Kävellessä ilman määränpäätä löysimme tällaisen kivan "pienen" kirkon, jonka edustalla oli soittajia ja muuta ohjelmaa. Ihmiset tanssivat kirkon edessä isoissa ringeissä. En nyt äkkiseltään muista tällaista tapahtuneen meidän kylillä, mutta ehkä se johtuu siitä, että en ole ollut kirkon luona oikeaan aikaan.


Mutta Barcelonahan ei ollut miedän päätepysäkki vaan matka jatkui junalla kohti Gironaa.

Koska joogaamaanhan tänne oli loppupeleissä tultu. Barcelonasta Gironaan menee junalla n. 40 minuuttia ja siitä jatkoimme vielä matkaa taksilla kohti määränpäätä. 


Ilta meni kierrellessä tiluksia ja silmä lepäsi jokaisessa yksityiskohdassa ja maisemassa ja siinä rauhassa, mikä tässä paikassa on. Muuten on aivan hiljaista, jos ei kanojen kotkotusta, veden lorinaa, puiden lehtien suhinaa ja linnunlaulua lasketa mukaan. Aivan täydellinen paikka rauhoittumiseen.

Itse pidän näistä kivitaloista ja niiden tunnelmasta ja päätinkin, että jos en tässä elämässäni tällaiseen paikkaan vielä muuta, niin ensi elämässä sitten.















Täällä vietetäänkin sitten aikaa joogaillen seuraavaan lauantaihin, köyhän miehen eat pray love, osa pray siis alkakoon.

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Eikä siinä vielä kaikki...

Jatketaas sitten juttua vielä Barcelonasta.

Kauppahallin ja shoppailujen jälkeen käveltiin satamaan, joka sekin on viihtyisä paikka. Satamasta löydettiin iso kauppakeskus, jossa oli myös mukavanoloisia ruokapaikkoja.
Nyt en lounaspaikan nimeä muista, mutta hyvä lounassalaatti ja valkoviini siellä ainakin oli. Terassillakin paistoi sillä hetkellä aurinko, vaikka sää on muuten ollut hyvin vaihtelevaa. Tänään jyrähti jossain kaukana ukkonenkin.

Oltiin niin reippaita, että kirjoitettiin kortitkin kotiin, oikein vanhanajan tyyliin snailmailina. Meidän nuorempi neiti on nyt ottanut asiakseen soitella joka päivä. Eilen minua muistutettiin, että muistathan tuoda jonkun pienen tuliaisen. Ja hetken pienen hiljaisuuden jälkeen hän jatkoi, että voihan se toki olla isokin.
Siinä syödessämme katseltiin lahden yli menevää vaijerihissiä sillä silmällä ja vaikka korkeus hieman hirvittikin, päätettiin lähteä kyseistä laitetta testaamaan. 
Tunnin jonotuksen jälkeen päästiin normihissillä ylös torniin, josta vaijerihissi lähti. Hissi tungettiin täyteen porukkaa ja sitten me kiikuttiinkin lahden yllä. Matka meni lupsakasti, eikä korkeus loppujen lopuksi ollut ollenkaan paha. 

Hissi maksoi 11 euron pintaan. Hinta ei siis ollut paha, mutta jonotus oli kieltämättä aika puuduttava. 

Vaijerihissi vei meidät vuorenrinteelle puistoon, josta jatkettiin matkaa Montejuicin linnaan, joka oli toiminut aiemmin vankilana. Puistossa kukki muutamat kukat, mutta olettaisin, että puisto on paljon hienompi paikka kesemmällä.


Puistolta käveltiin hieman vielä rinnettä ylöspäin ja vastaan tuli toinen vaijerihissi, joka vei meidät Montejuicin linnalle. Tämä vaijerihissi oli itseasiassa palkon mukavampi, koska hissejä tuli koko ajan, jonotusaika oli lyhyt ja kun saatiin vielä istua keskenämme hississä, niin se oli luksusta ainakin edelliseen vaijerihissiin, jossa meitä taisi olla sen noin 15 ihmistä.

Että näin jälkiviisaana fiksumpaa olisi ollut ottaa metro tai turistibussin vihreä linja ja tulla sillä tuolle toiselle vaijerihissille. Olisi ainakin säästänyt sen reilun tunnin odottelun. Ja vaikka tuo odottelu ja jonottaminen kuuluukin väistämättä näihin turistikohteisiin, ei sitä silti rehellisyyden nimissä viitsi turhaa aikaa tuhlata pelkkään seisoskeluun.



Montejuicin linna historioineen oli oikein mukava kohde käydä. Paikkakin oli sen verran iso, että ruuhkasta ei voinut puhua, vaikka meitä turisteja oli paikalla ihan kiitettävästi.













Kaupungilla kiertelyä

Reissussa tulee aina käveltyä aika huikeita määriä, eikä poikkeusta tehnyt siinä mielessä tämäkään reissu. Aamulla varustauduttiin hyvin, eli vesipullo laukkuun ja penkkarit jalkaan ja matkaan. Tarkoituksena oli etsiä Barcelonan suurin kirpputori, mutta matka keskeytyi pariin otteeseen ja loppujen lopuksi olimme paikalla joko liian myöhään tai kartta oli väärinpäin, koska kirppari jäi löytämättä.

Mutta, se mitä matkalla mm. löydettiin, oli kauppahalli. Ja aika iso sellainen.
Tämä on ehdottomasti yksi niistä kohteista, joissa kannattaa Barcelonassa käydä. Kauppahalli oli täynnä kaikkea mahdollista herkkua ja ruokaa. Niin, ja ihmisiä.

Tällaiset paikat ovat varmasti taskuvarkaiden unelmamestoja ja allekirjoittanutkin piti laukusta näköjään kiinni oikein rystyset valkoisina.



Mutta täällä vierähti tovi jos toinenkin kaikkea mahdollista ihmetellessä. Osa kojuista oli ihanan värikkäitä hedelmineen ja karkkeineen. Kala- ja lihatiskit puolestaan aiheuttivat kummastelua. Myynnissä oli merisiiltä, nyljettyä lampaanpäätä (olettaisin), kaikennäköisiä kaloja, joiden nimiä en todellakaan tiedä, eläinten kieltä, sorkkia ja muita ruumiinosia.



Kauppahallista ostimme illaksi pientä naposteltavaa ja vaikka olin ostavinani meille macaronseja, niin nuo möllykät olivatkin sitten täytetty erilaisilla suklaalla ja nougattäytteillä. Hyviä olivat nekin ja sokerikoomat tuli hankittua näistäkin.


Vaikka varsinaisesti tälle reissulle ei shoppailemaan lähdettykään, niin ainahan sitä tällaisissa paikoissa tulee myös kaupoissakin pyörittyä. Löydettiin sattumalta aivan ihana sisustusliike Home on earth. Aikaa meni täälläkin kierrellessä ja miettiessä, mitä kaikkea ihanaa jaksaisi täältä kotiin raahata. Ja jos nyt jäi jokin vielä nakertamaan, niin tällä yrityksellä on kuulemma verkkokauppakin.


Tuollainen kookoksen kuoresta tehty lamppu lähti mukaan ihastuttamaan meidän kotia.