Leipomisesta

Tänään kauppareissulla törmäsin asiakkaaseeni ja muutamien aasinsiltojen kautta päädyimme jutustelemaan leipomisesta. Itse olen ollut aika innokas leipomaan aikoinaan. Ja leipomistakin mukavampaa oli koristelu. Kun katselen vanhaa blogiani Manteli ja Kaneli, voin vain ihmetellä, kuinka ihmeessä minulla on joskus ollut aikaa tuohon näpertelyyn.

No, aika oli toki tuolloin toinen ja minullahan oikeasti OLI aikaa tuohon näpertelyyn. Tykkään näperrellä ja askarrella kaikenlaista ja mm. käsitöiden tekeminen on ihan parasta harrastamista. Nämä ovat kuitenkin niitä juttuja, jotka valitettavasti ovat hautautuneet muiden asioiden alle. Enää en ole pitkään aikaan "leipassut" aina, kun meille on tulossa tuttuja kylään. Lasten synttäreillä on menty sieltä, missä aita on matalin ja käsityökorissakin on pariton määrä sukkia.


Kaivelin ihan tämän Halloweenin kunniaksi muutaman kuvan arkistojen kätköistä ja arvatkaapa, iskikö kipinä leipomiseen ja koristeiden näpertelyyn? Itse en ole koskaan ollut kovin intohimoinen kakkujen syöjä, mutta tuo leipominen ja koristelu... NIIIIIN mukavaa puuhaa.

Ja leivonhan minä vieläkin, mutta leipominen on muuttunut enemmän terveellisempään suuntaan, jossa mm. sokeri ja vehnäjauhot on korvattu muilla raaka-aineilla. Tässä nykyisessäkin leipomisessa on parasta suunnittelu, erehdyksestä oppiminen ja onnistuminen. Tuo koristelu on tosin kyllä suurimmalti osin jäänyt, mutta ehkä virittelen senkin puolen uuteen nousuun.
 Tämän kakun ohje TÄÄLLÄ. Todellakin suosittelen kokeilemaan.

Ensimmäiset raakakakut olen tehnyt vuonna 2012 ja siitä lähtikin pikkuhiljaa kiinnostus raakaleivonnaisia kohtaan. Kaivelin ensin tietoa netistä ja ostelin kirjoja, jotka kertoivat raakaruuasta enemmänkin. En tiedä, mitä tässä kolmessa vuodessa on tapahtunut, mutta oma ajatusmaailmakin on muuttunut niin paljon, että normileivonta tuntuu vähintäänkin syntiseltä ja kakut kuorrutteineen vähintääkin tappavat.

Ei kai sentään, mutta jotainhan tässä viime vuosina on tapahtunut. Onko se sitten vain omassa päässäni vai yleisemmälläkin tasolla, mutta jossain kohtaa tavallisesta sokeri/vehnäjauho/hiivaleipomisesta on tullut jotenkin... väärää? Enää ei ole ollenkaan trendikästä leipoa kauniita kakkuja ja koristella niitä sokerikuorrutteella/marsipaanilla, joka on vähintään itse värjätty ja koristeet näperrelty omin pikku kätösin. Oletteko huomanneet? Oikeasti, vai onko tämä tapahtunut vain minun päässäni?

Ja näiden muffinien ohje löytyy TÄÄLTÄ.

Ja hieno juttuhan se on, että leipomisessakin on vaihtoehto näille epäterveellisemmille leivonnaisille ja kaikenlisäksi ne terveelliset vaihtoehdot ovat oikeasti hyviäkin. Olen törmännyt viime vuosina uusiin, mielenkiintoisiin raaka-aineisiin, joista saa loihdittua vaikka mitä herkkuja. Viisi vuotta sitten en ollut edes kuullut mulperimarjoista, chian siemenistä, raakakaakosta, kaakaonibseistä, teffjauhosta, spirulinasta tai macasta. Ja nyt niitä löytyy kaapeista ihan vakiokalustona. 

Näitä uusia ja mielenkiintoisia raaka-aineita testaillessani olen yrittänyt löytää raaka-aineen tai niiden yhdistelmän, joissa olisi leivonnallisesti yhtä hyvä sitko kuin vehnäjauhoissa, tai yhtä simppeli vaahtoavuus ja koristelun helpous, kuin kermassa. Niin tai mistä löydän vastaavan tuotteen, kuin sokerimassa, jota oli niin mukava työstää elintarvikeväreillä ja erilaisilla muoteilla. Niin, ja mitkä luonnonaineet korvaavat elintarvikevärien moninaisen kirjon. Jonkun mielestä ehkä hankalia asioista, mutta minusta mielenkiintoisia.

Kommentit