13.10.2015

Jos lihas kasvaa levossa, niin tänään olisi pitänyt olla enkkapäivä ;)

Pikkuhiljaa lenssu alkaa hellittää ja voin suunnitella paluuta takaisin painojen ja muiden treenien ääreen. Vaikka taukoa ei tullut, kuin reilu viikko, tuntuu, että lihakset ovat vähintään surkastuneet pois ja kroppa on aika tukkoinen. Viime viikonloppuna kyllä herättelin kroppaa kunnon venyttelyillä ja se ei tuntunut ollenkaan pahalta, mutta varsinainen treenaaminen on kyllä ollut aika poissuljettua tähän päivään saakka. Niin ja kävelemässäkin olen käynyt. 

Tänään siis herättelin kroppaa kevyehköillä kyykyillä. Tai ne olisivat olleet kevyitä, jos en olisi sairastellut, mutta nyt ne tuntuivat vähän kankeilta. Keskityin hakemaan tuntumaa erilaisilla kyykyillä (normi takakyykky ja etukyykky sekä molemmat pysäytyksellä). Kaikessa yksinkertaisuudessaan treeni (tai joku treenin tapainen) tuntui juuri sopivalta ja vaikka pieni turhautuminen meinasikin puskea pinnan alta, yritin ajatella, että huomenna menee jo helpommin. Ei ollut enkkapäivä, ei. Lisäksi huomaan, että treenin jälkeen tulee aivan tolkuton väsymys, eli ihan ei vielä täydellä pakalla pelata.


Mutta kyllä tämä taas tästä, kun vauhtiin pääsee. Sykettä nostavat treenit jätän suosiolla vielä loppuviikkoon ja kuulostelen, mitä kroppa tykkäsi tästä treenistä. 

Tuntuu, että nämä lenssuilut ovat kaataneet porukkaa tällä hetkellä ihan urakalla pedin pohjalle ja nuhaisia tai lähes äänensä menettäneitä ihmisiä on liikenteessä puolikuntoisina. Pitäisi kuitenkin tervehdyttyään pahimmasta muistaa, että liikkeelle lähdetään maltilla. Mikään ei ole kurjempaa kuin jälkitaudit, eikös?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti