21.8.2015

Energiaa syksyn varalle

Nämä ihanan lämpimät elokuun päivät ja illat huutavat viettämään aikaa ulkona ja keräämään positiivista energiaa syksyn varalle. Syksykin on mielestäni aivan ihanaa aikaa niin kauan, kun päivät alkavat viiletä ja lehdet kellastua, mutta siinä kohtaa, kun päivät alkavat olla harmaita ja sateisia ja talvi aivan nurkilla, joutuu energiaa hieman repimään jostain syvemmältä.


Mutta nämä elokuun aurinkoiset illat... Aivan parasta on pistää grilli tulille ja syödä ulkona omalla terassilla. Ruuan ei tarvitse olla kummoista, kun se on tuoretta ja itse tehtyä. Perussalaattia, pihviä, jopa jotain hyvälaatuista makkaraa, tuoretta leipää. Niin, ja salaatin kanssa hyvänä löytönä tuo alla olevassa kuvassa oleva pistaasiöljy. Nam.

Viime perjantainahan valittelin alkavaa flunssaa ja otinkin vielä seuraavan päivän kevyemmin. Kuitenkin nukuttuani kunnon yöunet ja huilattuani vielä lauantainkin, alkoi lepääminen tuntua jo vähän väkisinmakaamiselta ja päätin, että eiköhän tämä riitä.

Sunnuntaiaamuna pistettiin auton nokka kohti Lappeenrantaa ja Karjalan kovimpia. Itse en ole koskaan ollut kova seuraamaan urheilua televisiosta tai vielä vähemmän jaksanut lähteä paikanpäälle katsomaan mitään kisoja, mutta nämä erilaiset CrossFit-kisat (ja nyrkkeily) ovat kyllä iso poikkeus. Kisoja katsellessa ei tule missään vaiheessa sellaista lähdetäänjokotiin- tunnetta, vaan mielenkiinnolla seuraa mitä erilaisimpia lajeja yhdistettynä vaikka minkälaisiin suoritteisiin.




Näissä kisoissa saa nähdä aina suorituksia, joita katsellessa ei voi olla kuin vähän kateellinen (hyvällä tavalla) siitä, miten näillä urheilijoilla on voima ja kestävyyttä tehdä vaikka mitä. Osan liikkeistä vein testiin heti alkaneella viikolla ja mm. GHD-penkissä tehtävät vatsalihasliikkeet pallon kanssa (pallo viedään ojennusvaiheessa pään yli lattiaan ja sieltä ylös) aiheuttivat parin päivän nauramattomuuden. Tehokasta oli. 

Osa liikkeistä oli taas sellaisia eimenevielä-juttuja, kuten köysikiipeily ilman jalkojen voimaa. Hanurin vetovoima kohti maata on minulla vielä niin suurta, että voimat kiskoa itseään pelkällä yläkropan voimalla, eivät vielä riitä vetämään itseäni kovinkaan korkealle.


Tai esimerkiksi nuo toistomäärät, kuten 60 kpl leuanvetoja. En ole kyllä testannut, mutta aika varmalla näppituntumalla osaan sanoa, että ei mene (vielä). Ja kun nuo liikkeet ja toistomäärät yhdistetään vielä muihin liikkeisiin, niin ei voi kuin hattua nostaa heille, jotka saavat suoritteet tehtyä nopealla tahdilla. Ja saipahan tästäkin motivaatoita ja tekemistä niille syksyn sateisille päiville.


Kisapäivän ruokailut olivat jo heti lounaasta lähteneet vähän lapasesta, niin päädyttiin sitten vielä päivällisellekin Lappeenrannan satamaan hakemaan vedyt, jotka kiivettiin syömään valleille. Ja ei ainakaan ollut maisemissa valittamista tämän ulkoruokailun suhteen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti