Ei oltu sokerista

Mukavaa vastapainoa siihen tajunnan räjäyttävään peruskestävyyshölköttelyyn tarjoaa vaikka hyppyrimäen portaat, jonne suunnistettiin eilen aamulla. Ajoitus oli siinä mielessä täydellinen, kun vettä sataa lotkotti koko juoksemisen ajan. Hah hah. No, riittipä ainakin happi eikä ollut ruuhkaa portaissa.
 
 
Varmaankin siitä edellisen päivän lönköttelystä edelleen henkisesti suivaantuneena innostuttiin nousemaan 10 kierrosta, ensin pari kierrosta kävellen ja sen jälkeen juoksun ja kävelyn yhdistelmillä.

Sykemittaria en ottanut mukaan mutta kyllähän ne ainakin yli peruskestävyysalueen nousivat. Ja mikä parasta, ne myös tulivat tosi nopeasti alas.

 
Kyllä me vähän jo siinä juostessa ja varsinkin alaspäin tullessa mietittiin, että saattaa olla jalat huomenna vähän kipeät. Ja kyllä. Viime yönä heräsin siihen, kun pohkeita särki ja tänä päivänä rappusten alasmeno on ollut aika jännää. Paikalleni en ole oikein uskaltanut jäädä, koska liikkeelle lähtö on ollut myös hieman haasteellista. No mutta, kyllä se tästä. Hyvää se tekee ja harjoituksia jatketaan heti, kun pohkeet ovat taas normit.

Kommentit