Eikä siinä vielä kaikki...

Jatketaas sitten juttua vielä Barcelonasta.

Kauppahallin ja shoppailujen jälkeen käveltiin satamaan, joka sekin on viihtyisä paikka. Satamasta löydettiin iso kauppakeskus, jossa oli myös mukavanoloisia ruokapaikkoja.
Nyt en lounaspaikan nimeä muista, mutta hyvä lounassalaatti ja valkoviini siellä ainakin oli. Terassillakin paistoi sillä hetkellä aurinko, vaikka sää on muuten ollut hyvin vaihtelevaa. Tänään jyrähti jossain kaukana ukkonenkin.

Oltiin niin reippaita, että kirjoitettiin kortitkin kotiin, oikein vanhanajan tyyliin snailmailina. Meidän nuorempi neiti on nyt ottanut asiakseen soitella joka päivä. Eilen minua muistutettiin, että muistathan tuoda jonkun pienen tuliaisen. Ja hetken pienen hiljaisuuden jälkeen hän jatkoi, että voihan se toki olla isokin.
Siinä syödessämme katseltiin lahden yli menevää vaijerihissiä sillä silmällä ja vaikka korkeus hieman hirvittikin, päätettiin lähteä kyseistä laitetta testaamaan. 
Tunnin jonotuksen jälkeen päästiin normihissillä ylös torniin, josta vaijerihissi lähti. Hissi tungettiin täyteen porukkaa ja sitten me kiikuttiinkin lahden yllä. Matka meni lupsakasti, eikä korkeus loppujen lopuksi ollut ollenkaan paha. 

Hissi maksoi 11 euron pintaan. Hinta ei siis ollut paha, mutta jonotus oli kieltämättä aika puuduttava. 

Vaijerihissi vei meidät vuorenrinteelle puistoon, josta jatkettiin matkaa Montejuicin linnaan, joka oli toiminut aiemmin vankilana. Puistossa kukki muutamat kukat, mutta olettaisin, että puisto on paljon hienompi paikka kesemmällä.


Puistolta käveltiin hieman vielä rinnettä ylöspäin ja vastaan tuli toinen vaijerihissi, joka vei meidät Montejuicin linnalle. Tämä vaijerihissi oli itseasiassa palkon mukavampi, koska hissejä tuli koko ajan, jonotusaika oli lyhyt ja kun saatiin vielä istua keskenämme hississä, niin se oli luksusta ainakin edelliseen vaijerihissiin, jossa meitä taisi olla sen noin 15 ihmistä.

Että näin jälkiviisaana fiksumpaa olisi ollut ottaa metro tai turistibussin vihreä linja ja tulla sillä tuolle toiselle vaijerihissille. Olisi ainakin säästänyt sen reilun tunnin odottelun. Ja vaikka tuo odottelu ja jonottaminen kuuluukin väistämättä näihin turistikohteisiin, ei sitä silti rehellisyyden nimissä viitsi turhaa aikaa tuhlata pelkkään seisoskeluun.



Montejuicin linna historioineen oli oikein mukava kohde käydä. Paikkakin oli sen verran iso, että ruuhkasta ei voinut puhua, vaikka meitä turisteja oli paikalla ihan kiitettävästi.













Kommentit

  1. No pitihän se koskea :D :D
    Ihana reissu teillä! Odotan innolla pray-osuutta.

    - Mallu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin piti :D Ja voin muuten Mallu vaan ihan kympillä suositella tällaista reissua myös sulle, ihan varmasti tykkäisit.

      Poista

Lähetä kommentti