Pyörähdys viime vuoteen ja toiveita alkavalle vuodelle

Koska olin kirjoittanut NÄIN fiksun tekstin vuosi sitten tavoitteista alkavalle vuodelle, uskallan tehdä sen myös nyt. Viime vuosi meni tosiaan toipuessa ja oikeastaan jokainen sana, jonka olen vuosi sitten kirjoittanut/toivonut tapahtuvaksi, on pitänyt paikkansa.
 


Alkuvuosi meni pienessä sumussa ja pikkuhiljaa yritin luopua kaikesta ylimääräisestä. Kuitenkin ne realiteetit huomioon ottaen, että teen liikuntaa työkseni, enkä yrittäjänä voi pidempää sairaslomaa pitää kuin äärimmäisissä tilanteissa. Parhaani mukaan hiljensin tahtia ja yritin antaa kropan levätä, mutta vasta viime kesä toi varsinaisen helpotuksen, kun luovuin suurimmasta osasta jumpanvetoja ja kroppa sai ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen oikeasti huilata. Siihen mennessä jo melkein vuoden kipuillut olkapääkin alkoi parantua.

Koska jumpanvedotkin olivat töitäni ja niistä luopuminen tarkoitti tietysti myös tulojen vähentymistä, elin hetken aikaa pienessä tyhjiössä, että mitäs nyt tähän keksisi tilalle. En halunnut ottaa määräänsä enempää PT-hommia, koska liian suuressa määrässä kärsii laatu, enkä halunnut muutenkaan hirveästi enää lisätä työmäärääni. Edellisenä syksynä kokemani syvä väsymys pelotti. En halunnut sitä takaisin.

Mutta onneksi asioilla vaan on tapana järjestyä ja näin vuoden lopussa voin todeta, että ei olisi paremmin asiat voineet järjestyä. CrossFit, Personal Training, kehonhuolto/jooga ja vielä pian alkavat nyrkkeilyt, enpä voisi enempää työltäni toivoa.

Oma treenaamiseni keskittyy tällä hetkellä pääsääntöisesti CrossFitiin, kuitenkin vielä hieman jarrutellen ja omaa kroppaa kuunnellen. Oma kroppa on tosiaan käynyt viimeisen vuoden aikana sellaisen myllyn läpi, että oksat pois.

Tulevalta vuodelta toivon kuitenkin sitä, että uskallan ottaa jalan pois jarrulta ja treenata oikeasti kunnolla, ilman, että pelkään taas tipahtavani johonkin syvään kuiluun, luottaa siihen, että kroppa palautuu. Toivon, että osaisin treenata niin hyvin kroppaa kuunnellen, että uskallan luottaa myös siihen, että en riko sitä. Tällä hetkellä olkapää ja polvi ovat ne heikoimmat lenkit, mutta onneksi olen osannut sanoa tarpeen vaatiessa ei (lähinnä itselleni), jos jompikumpi on kipuillut, enkä ole treenannut kipeillä paikoilla. Hyvä minä ;)

Lisäksi toivon, että suhde työn ja vapaa-ajan kanssa pysyisi järkevänä, minulla olisi mahdollisimman paljon laatuaikaa perheeni kanssa, ja ehtisin näkemään myös ystäviäni enemmän.

Ja ystävistä puheenollen, tässä olevat kuvat ovat meidän uudenvuodentohinoista, kun saimme ystäväni perheineen kyläilemään meille. Tällä on hyvä aloittaa vuosi 2015. Olkoon se viime vuotta hyvempi, ehkä jopa hyvin kaikista.
Oikein hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille!!

Kommentit