Eihän ketään väsytä tämä pimeä vuodenaika?

Tähän aikaan vuodesta tuntuu vähän joka toinen valittelevan väsymystä ja myönnän käyväni aika hitaalla itsekin. Päivän pimentyessä kroppa ei selvästikään ehdi perässä. Kesällä tuntuu, että ei malttaisi mennä nukkumaan ja usein minulla onkin tapana istua terassilla lukemassa tai puuhastella puutarhassa iltamyöhään niin pitkään, kuin valoa on. Ja nyt valon puuttuminen aiheuttaa sen, että aamulla pimeään nouseminen vaatii enemmän voimia ja unen tarve tuntuu olevan moninkertainen kesään verrattuna.

 
Tämä syksy ei ole onneksi ollut niin paha kuin edeltäjänsä ja vaikka kiirettä on pitänyt vähintään yhtä paljon, on kroppa pysynyt toimintakykyisenä. Stressillä, tai lähinnä sen puutteella, on yllättävän iso merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
 
Olen säännöllisesti tehnyt inventaariota kotonani ja vienyt tavaroita kirpputorille raivatessani väljyyttä kotiin. Ylimääräinen tavara ja tekemättömät asiat kasaavat omaan päähäni helposti kaaoksen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan päänsisäinen kaaoshan syntyy juuri niistä asioista, jotka sinne itse laskee. Itselläni suurimmat kaaoksen aiheuttajat ovat kotona siivoamattomat paikat/liika tavaramäärä/hoitamattomat asiat ja töissä tekemättömät työt.
Koti on itselleni tärkeä paikka. Paikka, jonka ulkopuolelle voin jättää muun maailman ja nauttia olostani. Tai siis, nauttia olostani, kun tiskipöytä on siisti, pölyt imuroitu, tavarat omilla paikoillaan, eteinen ei ole vaatteiden ja kenkien täyttämä. Eli rehellisesti sanoen hyvin harvoin. Hahhah. En vain voi ymmärtää, kuinka joku voi tulla kotiin ja sulkea silmänsä kaikelta tuolta ja vain olla.
Oman päänsisäisen kaaoksen hallitseminen vaatii siis kotona sitä, että tavaraa ei kertyisi liikaa nurkkiin, koska jos kodissa on sen 175 neliötä, neljä ihmistä ja koira, on sanomattakin selvää, että ihmiselle, joka nauttii siististä kodista, kaaoksettoman tilan ylläpitäminen on haaste. Ja kun tähän lisätään vielä puutarhan ja pihan ylläpito, tuntuu tämä joskus lähes kokopäiväiseltä työltä. Tuntuu, että tänä päivänä materian määrä on suurempi kuin koskaan ja miten sitä tuntuukin kerääntyvän kotiin niin paljon. Niin paljon, että ainakaan oma pää ei meinaa sitä kaikkea hallita.
 
Onneksi tähänkin on ratkaisu ja se on tekeminen. Esimerkiksi viime viikosta asti olen päivittäin siivonnut autotalliamme ja noin kymmenen hyötikselle viedyn peräkärrykuorman jälkeen homma alkaa olla voiton puolella. Ja voin sanoa, että tässä kohtaa aika iso kaaos on purkautunut pään sisästä. Yksi niistä suurimmista to do-listan asioista ei vaivaa enää päivittäin mieltä. Lisäksi varasin kirpparipöydän ja teen vielä yhden kierroksen kotona laittaen kaiken minulle ylimääräisen kiertoon. NIIN vapauttavaa.
PS. Kuvissa ei ole pimeyttä tai kaaosta, vaan ovat syksyiseltä venereissulta :)

Kommentit

  1. Kyllä vain väsyttää, tuntuu ettei järkikään juokse (jos se nyt muutenkaan juurikaan juoksee...) No, mutta, kevättä odotellessa:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tästä hengissä aina selviää, mutta välillä on kyllä aika plaaaaah ;) Mutta ei auta, jaksaa jaksaa, painaa, painaa, vai mitensenytoikeinmeni.

      Poista

Lähetä kommentti