4.11.2014

Diipadaapaa ja vähän joogaa

Sinne vierähti taas viikko. Ja millainen viikko... Viime maanantai hieroutui heti aamusta vasten kasvoja, eikä tiistaikaan näyttänyt yhtään sen paremmalta. Keskiviikkona matalapaineen jatkuessa päätin jo jättää positiiviset ajatukset muiden hoidettavaksi ja jatkaa hyvin alkanutta "antaa kakan lentää läpi tuulettimen"-fiilistä. Perjantai näytti hetken valoisammalta viikon muihin kavereihinsa nähden, kun pääsin metsään koiran ja ystävän kanssa.
 
Metsä ja ystävä eivät onneksi lisänneet ainakaan pahaa oloa. Päinvastoin. Muutaman päivän matalalennon jälkeen tuntui jo ihan aurinkokin paistavan. Ja oikeasti, eihän mulla ole mitään syytä valittaa, mutta kun kaikkia pieniä negatiivisia juttuja kerääntyy kasaan ja ne vyörähtää niskaan, niin välillä ei jaksa kuin puhallella sisään ja ulos.
Lauantaille olin suunnitellut pihahommia ja ulkonahan olisikin ollut aivan mieletön sää sille, mutta orastava kurkkukipu ja hyvinkin lenssuinen olo muuttivat mieleni ja päätinkin sitten mököttää sohvan nurkassa ja neuloa koko vapaa-aikasaldoni. Samalla tein pyhän lupauksen neuloa tuosta alla olevasta kirjasta kaikki sukkaohjeet läpi. Vuodessa. Onneksi ei ole mikään "400 kauneinta sukkaa"-kirja.
Meidän neiti 6-vee ilahdutti "kirjoitustaidoillaan" ja logiikallaan pari iltaa sitten. Aika selvästihän tuossa lukee, että CrossFit Kuusankoski. Luovaa otetta on minusta tuossa kutosessa ;) Tai ehkä tämä on joku lyhenne tuosta sanasta, koska niitähän CrossFitissä riittää.

Viime viikolla bongasin kaupasta persimonit. Nyt on niiden aika. Jee. Syön nykyään aika vähän rahkaa, ehkä 3 purkkia viikossa, mutta nyt piti herkutella ja heittää rahkat ja persimonit yhteen. Oli muuten hyvää. Ja hyvää oli tuo persimoni salaatinkin joukossa.

Eilen sitten päätin, että nyt loppui kakan imeminen ja päätin tulla immuuniksi huonoille uutisille. Kroppa egoineen ja sieluineen kaipasi selkeästi joogaa ja kyllä muuten teki hyvää. Vaikka olo ei nyt täysin nollautunutkaan, olin silti aidosti onnellinen, että olin päässyt joogamatolle asti, kroppa toimi oikein mukavasti ja harjoitus sujui.
Edellisellä joogakurssilla sain pari uutta asanaa ja kieltämättä ne ovat minulle sen verran haasteellisia, että touhuan niiden parissa jonkun aikaa ihan tyytyväisenä. Eilen taas tein tyylikkään naamalleenlentämisen. Onneksi en kovin korkealta. Nuo failit pitäisi kyllä joskus saada videolle...
Ja sitten mä olen vihdoin ja viimein hokannut sen, miten tuolta päältäseisonnasta tullaan silleen nätisti ja hallitusti alas. Pieniäisoja asioita.

3 kommenttia:

  1. Tuttu joogasali... Suuntaan sinne itse asiassa just nyt! =) (ihan sinne alkeisiin tosin vasta...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta, alkeista se lähtee ja kohta sä jo huomaat olevasi mysoretunneilla :) Ja sen jälkeen sua ei saa mikään enää takaisin ohjatun tunnin pariin.

      Poista
    2. No, saattaapi hetki vierähtää, ennen kuin olen mysoreen valmis... =D Just ja just muistan aurinkotervehdykset oikeessa järjestyksessä nyt... =D

      Poista