29.7.2014

Viikonlopun rentoilua

Voikohan rentoilusta saada yliannostusta? Itse en siihen ainakaan vielä tänä kesänä ole törmännyt. Vaikka varsinaista lomaa ei olekaan tullut pidettyä, niin jotenkin jopa tämä tyyli (4 pv töitä, 3 vapaata) tuntuu oikein mukavalta vaihtoehdolta ja vapaapäivät eivät mene ns. hukkaan, vaan jokainen vapaa tulee rentoilua tarkkaan harkiten. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. Silti koen, että olen saanut lomailla ihan tarpeeksi.
 
Viime viikonlopusta otettiin taas kaikki mahdollinen rentoilu irti. Koska tiedossa oli todella helteinen viikonloppu, pakattiin tenavien kanssa kassit auton takakonttiin ja suunnattiin kohti Lappeenrantaa. tenaviakaan ei tarvitse kahta kertaa mukaan kysyä, kun tiedossa on veneily Saimaalla.
 
 
Tällä kertaa pistettiin veneen keula kohti Kyläniemeä. Vaikka matkaa taittuikin melkein kolme tuntia, katoaa vesillä aika aina jonnekin. Tenavatkaan eivät tylsisty, vaan aina on jotain tekemistä. 
 




Itse en ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, että pakataan aamulla tavarat kassiin ja mennään MAKAAMAAN rannalle koko päiväksi. Ei siinä ole siis mitään väärää, mutta itse en vain osaa olla tekemättä mitään niin kauaa aikaa. Vaikka minulla olisi kuinka hyvä kirja mukana.

Tällainen muutaman tunnin rannassa hengailu, johon kuuluu uintia, ruuan tekemistä, syömistä ja muuta touhuamista sen sijaan on oikein mukavaa.
Itse innostuin keräilemään tenavien kanssa nättejä kiviä, joita piti sitten kantaa ihan kotiakin asti.

 



 

Jotenkinhan se menee niin, että hulluilla on halvat huvit ja niillä astetta vielä pöhkömmillä vallan ilmaiset, mutta niin vain ovat minun mielestäni nättejä nuo kivet tuossa alustalla kynttilälyhdyn kanssa. Ja muistuttavat minua yhdestä kesän mukavimmista päivistä.
 



 
Ulkona ollessa tulee tietenkin aina nälkä, eikä aikaa jaksa aina käyttää gurmeiden valmistukseen. Itselleni aika paha paikka ovat olleet tänä kesänä nuo pensasmustikat ja kirsikat. En vain voi kävellä kojujen ohi, ilman, että matkaan tarttuu litra kirsikoita ja puoli litraa mustikoita. Mutta voisi kai sitä olla kamalampiakin paheita.
 
 
Makkaran paisto kuuluu jotenkin tähän veneilyyn ja eipä ole taidettu yhtään reissua heittää ilman, etteikö olisi pientä pallogrilliä kaivettu esiin ja siinä makkarat paistettu.
 
Iltapäivästä alkoi jyrähdellä ukkonen ja pistettiinkin kamat kassiin samoin tein ja lähdettiin alta pois.  Kotona ukkosen ilma ei paljon hetkauta, minusta on jopa kiva seisoa terassilla kameran kanssa yrittäen bongata salamia, mutta ukkonen järvellä ei ole ainakaan minusta kovin mukava juttu. Onneksi ukkonen ei tullut päälle, vaan meni kaukaa samansuuntaisesti ohi.
 


2 kommenttia:

  1. Kiitos, itse fiiliskin oli aivan huippu :) Täydellinen tapa viettää vapaapäivää.

    VastaaPoista