Tyhjennystä (ei tosin enää pääkopan sisällä ;))

Heippa vaan täältä kaaoksen keskeltä. Nyt kun päässä on hiljentynyt mukavasti ja tietyt asiat ovat taas järjestyneet paikalleen, kun olen saanut karsittua pääkopan sisältä turhat roinat pois, on aika siirtää kaaoksen järjestäminen pään ulkopuolisiin juttuihin.
 
Ja siitä näppärä jatkumo oli, että less is more ja keep it simple noin ihan niin kuin muissakin jutuissa, niin kävin viime viikolla varaamassa kirpparipöydän, aloitin suursiivouksen/-tyhjennyksen talon yhdestä nurkasta ja neljä päivää siinä meni, että pääsin siihen viimeiseen nukkaan.
 
Nyt on ylimääräinen tavara roudattu olohuoneen nurkkaan ja tavarat odottavat vielä hinnoittelua. Ihan kaikki tavara ei varmaan kirpparille päädy, vaan osa palaa ehkä takaisin paikalleen, mutta kyllä sitä on ihminen osannutkin hamstrata kaikkea mahdollista. Suurin osa on toki sellaista, joka on ajan mittaan jäänyt tarpeettomaksi, mutta näköjään tulee sitä osteltua välillä kaikenlaisia hutejakin. 
 
 

Tällainen kaappien aukominen, tavaroiden uudelleenjärjestely, tilantekeminen on myös aika terapeuttista. Samalla tulee mietittyä niitä näitä, välillä törmää tavaraan, joka tuo muistoja mieleen tai istahtaa pariksi tunniksi sen kaapin ääreen, josta löytyvät meidän valokuvat.

Samalla tulee katseltua oman kodin sisutusta. Vaikka välillä onkin kiva ostaa uusia juttuja kotiin, jotka piristävät nykyilmettä kummasti, tykkään myös siitä, että kodissa näkyy tietty matkan varrella kerääntynyt kerroksellisuus. Joku pitää varmasti olohuoneessa olevaa ryijyämme susirumana, mutta minulle se on kultaakin arvokkaampi, koska oma mammani on sen minulle aikoinaan tehnyt, tai "valkoiselta kaudelta" jääneet sisustuselementit, jotka ovat aavistuksen verran liian hemsakoita tämän päivän makuuni, tai keittiöön eksyneet oranssit verhot, jotka eivät taida olla linjassa juuri minkään kanssa. Mutta mulle nämä kaikki tuovat mieleen sen elämän, jota meillä eletään ja jotka tuovat muistoja tärkeistä ihmisistä ja ajoista.


Kommentit