Mikä on se sun juttu?

Siis olisiko se suotavaa kirjoitella tännekin joskus?

Loma tuli ja meni ja arkea kohti on taas painettu sata lasissa. Tännekin mulla on jo sen viisi aihetta, mistä on pitänyt kirjoitella, mutta pitkäksi venyneet päivät ja nyt tämä kylmien ja kosteiden säiden aiheuttamat kivut kropassa ja siitä johtuva väsymys ovat vieneet unimoodiin aika tehokkaasti.

Mä olen taas vähän tässä pohdiskellut kun monilla ihmisillä on se yksi iso juttu/harrastus, joka vie mukanaan ja elämä jopa aika pitkälle rakentuu sen ympärille. Tämä tuli puheeksi tässä joku aika sitten (melkein) naapurin rouvan kanssa, kun juteltiin kuulumisia. Hän hehkutti, kuinka ihanaa oli, kun kesä oli taas tullut ja oli päässyt golfaamaan. Keskustelun aikana mietin, että mulla ei ole kyllä sellaista mun juttua, kun tykkään tehdä vähän kaikkea; on juoksua, jumpanvetoa, kuntosalia, joogaa ja puutarhanhoitoa. Tämä jäi pyörimään mieleen koko juoksulenkin ajaksi ja mietin, että kyllähän mullakin oli aikanaan nyrkkeily, joka imi aika ison osan ajasta ja kaikki menot suunniteltiin aika pitkälle nyrkkeilytreenien, -kisojen, -leirien ja muiden sitä tukevin juttujen ympärille. Ihan näin pitkälle vietyyn malliin en toki haluaisi tänä päivänä, koska se tuntuisi perheen kanssa aika itsekkäältä. Nyt riittää jo se, että meidän arki rullaa jo aika pitkälle minun työvuorojeni mukaan.  

Mutta ymmärrän oikein hyvin nuo tiettyihin lajeihin hurahdukset ja elämän niiden ympärillä. Golf on varmasti mukaansatempaava ja aikaavievä harrastus, josta saa helposti tietynlaisen elämäntavan, kun kesä kierretään kenttiä ja talvella voidaan matkustaa lomalle sinne, missä oikeanlainen ruoho oikeanlaisine koloineen vihertää. Lisäksi sain tässä keväällä seurata joukkoa ihmisiä, joita yhdisti laskuvarjohyppääminen. Laji, joka tempaisee mukaansa varmasti aika satasella, ja voin hyvin ymmärtää, että lajin vuoksi menee aikaa ja rahaa, mutta se mitä se antaa, on kaiken sen arvoista. Joitain asioita ei vain mitata rahassa tai ajankäytössä. Tai vielä esimerkkinä ystäväni, joka teki harrastuksesta (tanssi) ammatin ja omistaa tällä hetkellä paikkakunnan suurimman tanssikoulun. Tässä vain pari esimerkkiä, mutta näitähän löytyy vaikka kuinka.

Unohdin tämän koko ajatuksenvirtani, kunnes se tuli parin viikon päästä uudestaan mieleen, ei niinkään ajatuksena pään kautta, vaan tarpeena kropan kautta. Tämä saattaa kuulostaa ehkä hieman hölmöltä, mutta olen usein huomannut, että kun pään sisään alkaa muodostua kaaosta, johtuen kiireestä, epätavallisista tilanteista normiarjessa jne, kroppani huutaa aina joogaamaan. Ei se tarkoita sitä, että automaattisesti joogan jälkeen minulla olisi hyvä olo tai että harjoitus mitenkään nollaisi tilannetta, mutta selkeästi olen kuitenkin huomannut, että tämä on juttu, jota kroppani haluaa.

 
 
Vuosia sitten aloittaessani joogan, etenin aivan liian nopeasti ja jooga oli enemmän suorittamista ja "äkkiä mulle seuraava taso, kiitos"-henkistä ajattelua. No, joogassahan tämä ei välttämättä toimi ja omalla kohdallani tämä meni lopulta siihen, että koko jooga jäi. Reilun pari vuotta sitten kumpusi taas jostain tarve palauttaa jooga elämääni ja mutkien kautta olen taas sillä tiellä.

Olin päättänyt tällä kertaa, että en hoppuile joogan kanssa, vaan annan tulla sen mitä tulee. Tämä päätös on pitänyt tähän päivään saakka ja voin sanoa, että kylläpä tuntuu hyvältä. Alussa oma mieli heitti aikamoista volttia, kun taustalla oli jo muutenkin tarve muutokseen ja pois siitä oravanpyörästä, jossa elin. Jooga pisti kieltämättä ajatukset aika kaaokseen ja jossain välissä piti jo pitää pientä taukoa lajista, jotta pää kestäisi kaikki ne ajatukset. Piti antaa ajatuksille aikaa järjestyä.
Nyt vasta viime aikoina olen todella ymmärtänyt oman egon ja sielun eron, sekä sen, että ne oikeasti pystyvät elämään keskenään tasapainoisesti, vaikka olenkin vielä kaukana täydellisyydestä (jos sinne on edes koskaan tarvetta/kykyä päästä). Tämänkin eron olen ymmärtänyt jo aika päivää sitten, mutta eläminen kuunnellen oikeassa suhteessa egoa ja sielua on taas oma juttunsa. Tuntuu, että viime aikoina näitä molempia puolia on haastettu aika kiitettävästi eri tahoilta ja oman itsen kuuntelu milloin missäkin tilanteessa on ollut aika haastavaa.


Ja vaikka tälläkin hetkellä pää on aika täynnä erilaisia kaaoksia ja ajatuksia, osa hyvinkin syviä, ei tämä tällä kertaa tunnu niin pahalta, että näitä täytyisi tasoitella. Tällä kertaa osa asioista järjestyy paikalleen suht nopeasti, osa saakin jäädä pyörimään, ne kyllä asettuvat siellä kohdilleen saatuaan oikeanlaista ärsykettä ja onneksi aivoissa on myös se moodi, että osan voi painaa pinnan alle odottamaan oikeampaa hetkeä.


Mutta miettiessäni näitä ajatuksia, olen myös miettinyt, että olenko tähän asti yrittänyt työntää minulle oikeasti tärkeää juttua sivuun, koska se ei ole ehkä se helpoin tie kulkea ja aiheuttaa sen lisäksi, että se antaa minulle fyysistä suorituskykyä, myös suuren määrän henkistä kasvua ja paaaaaljon ajatuksia. En ole ehkä koskaan ajatellut, että jooga voisi olla se minun "juttuni", mutta tämä alkaa haiskahtaa aika pahoin siltä.

Jos kysyisin itseltäni, että saanko esimerkiksi kuntosaliharjoittelusta tai muista harrasteistani yhtä paljon kuin joogasta, vastaus olisi helppo. En saa. Vaikka tykkään myös niistä. Siltikin.


Kommentit

  1. Mä kokeilin ekaa kertaa ikinä joogaa (jos pikkusiskon pikaisia opetuksia ei lasketa) tuossa kuukausi sitten. On se kyllä vain niin erilaista verrattuna siihen "tavalliseen" kuntosalipuuhaan. Mun pitäisi varmaan tosin kokeilla erilaisia joogia jos niistä vaikka löytyisi se oma. Harmi vaan, että toi oli vain meidän salin näytetunti eli siis sitä ei ainakaan vielä ole treenikalenterissa pysyvästi... :/

    http://caughtinthemiddleblog.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, jooga on tosiaan oikein mukavaa vastapainoa muulle treenaamiselle. Ja varsinkin minunlaiselleni säätäjälle oikein mukava tapa rauhoittua ja kääntyä vähän sisäänpäin. Itselle on kolahtanut tuo astangajooga kovaa ja korkealta. Tosin täytyisi kyllä ihan mielenkiinnosta kokeilla muitakin muotoja, koska varmasti jokaisesta saisi jotain uutta itselleen.

      Poista

Lähetä kommentti