3.3.2014

Jorinaa...

Siis mullahan olisi tässä ollut viikolla jos ja vaikka mitä asiaa suollettavana tänne blogiinkin, mutta sen verran kiirusta on pitänyt työn puolesta, että ajatus koneella istumisesta muuta, kuin töitä tehden, on jäänyt vain haaveeksi. No, eihän se toisaaltaan huono asia ole, mutta kun tämä blogikin on aika tärkeä juttu mulle.

No mutta, tässä mä nyt olen taas.

Viime maanantai meni aika rouhakasti aamusta iltaan töiden parissa. Itse pystyn tekemään 2-3 tuntia töitä putkeen niin, että ajatus pysyy suht varmasti kasassa. Välissä pidän pienen tauon ja sitten taas mennään. Pienillä tauoilla saan ainakin itse hieman nollattua päätä, kirjoiteltua asioita ylös, ettei tarvitse illalla arpoa, että mitäs mä olenkaan mennyt lupaamaan kenellekin.

Tiistaina istuin koneen ääressä, mutta hyvällä menestyksellä tuli purettua sähköposteja ja tehtyä muita työjuttuja.


Keskiviikkoaamu hurahti Lahdessa kuvauksissa ja tulossa on niiden asiallisten kuvien lisäksi on tulossa myös pientä kevennystä.

Torstaina pidin mm. kahvakuulan ja rikkinäisen olkapääni vuoksi olen suosinut viime aikoina kiertoharjoittelua. Putkirullan kanssa tehtiin tunnilla vatsalihaksia, mutta ennen tuntia ehdin vähän rullailla jalkoja. Tällä vekottimella kun säännöllisesti rullailee, niin hierojalla käynnit eivät ole enää niin pahoja, ainakaan allekirjoittaneelle.



Perjantaina kävin vihdoin ja viimein näyttämässä olkapäätäni lääkärillä. Kieltämättä tämä olisi pitänyt tehdä jo valovuosi sitten, mutta noh.... kävin nyt. Onneksi lääkäri ei ensimmäisenä ollut kortisonipiikki ojossa tai vilautellut puukkoakaan. Jos pystyn leikkauksen millään välttämään, niin olen aika valmis tekemään kaiken sen eteen. Tulehduskipulääkkeet kävin hakemassa (syön lääkkeitä vain äärimmäisessä pakossa) ja nyt on työn alla etsiä joku hyvä fysioterapeutti.
Perjantaina oli perinteisen Kalliosuojan treenien sijaan talven eka ja vika laskettelureissu. Outi lähti seuraksi, kun tenavat saivat asianmukaista ohjausta lumilautailun maailmaan.
Mä olen joskus nuorempana lähes asunut talvet rinteessä, mutta näin aikuisiällä laskettelu on päässyt pahasti jäämään. Tässä parissakymmenessä vuodessa on tapahtunut mm. se, että rinteisiin oli ilmestynyt kaikille kypärät päähän, paitsi minulle, koska olin muinaisjäänne 90-luvulta. Ensi kerralla olen paljon valveutuneempi :)



Lauantaina pakattiin "tytöt" (anoppi, mummi ja minä) autoon ja suunnistettiin Helsinkiin kohti kädentaitomessuja. Valtava määrä käsitöistä kiinnostuneita ihmisiä oli ruuhkautunut paikalle ja olihan siellä nähtävää. Ja ostettavaa, kröhöm.

4 kommenttia:

  1. Joku saattaisi ehkä kommentoida jotain piristävää teidän yhteisestä treenaushetkestä, mutta minulla kun ei tuo verbaaliakrobatia ole koskaan ollut hallussa, niin jätän asian itse kommentoimatta :) Terkkuja molemmille treenaajille! t. Jenu

    VastaaPoista
  2. Vähän kähee toi sun uusi kansikuva (laittaisin peukkumerkin jos voisin) :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö, mäkin tykkään. Picasalla sen väkersin :)

      Poista