Juhlia


Huhhahhei, se olis taas yhdet bileet juhlittu.
 
Näitä tenavien synttärijuhliahan suunnitellaan jo pitkään etukäteen ja mietitään teemaa, joka vaihtuu matkan varrella muutamaan otteeseen. Tänä vuonna tosin varsinaista teemaa ei ollut ja neitikin tuli itse sanomaan, että ei tarvitse äiti kakkua tehdä, vaan tehdään paljon kaikkea muuta. No, tuo "tehdään" oli sitten aika pitkälle "ostetaan valmiina". Jos jotain olen tässä vuosien saatossa oppinut, niin sen, että tuohon nuorisoon uppoaa parhaiten kuitenkin nuo kaupan valmisjutut. Aiemmin olen vääntänyt jos ja vaikka sen seitsemää sorttia ja kaiken ITSE ja ollut ihan stressaantunut kaikesta siitä tekemisestä.
Muutamia kestosuosikkeja on matkan varrelta kuitenkin jäänyt, joita teen sankarittarien toiveesta aina uudelleen. Yksi näistä on nuo suklaapalat, joiden suosio ei laske koskaan. Pienen kaivelun jälkeen löysin tuolta mun leipomusblogin puolelta näihin ohjeenkin, TÄÄLTÄ.

Aika hiljaista on pidellyt tuolla normileivonnan puolella, kun oma mielenkiinto on suuntautunut enemmän terveellisempään leivontaan ja raakaruokien kokkailuun. No mutta, eläköön blogi siellä omaa elämäänsä ja pysyyhän se ainakin minulle hyvänä reseptipankkina. Vakavasti muuten funtsin, että olisin tehnyt vielä rocky roadseja, ohje TÄÄLLÄ, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä TIESIN, että olisin syönyt ne itse, joten jätin ne suosiolla tekemättä. Mun ehdoton suosikki karkeista on kaikki, joista löytyy suklaa ja pähkinät samasta yksiköstä. Onneksi mä pidän myös raakasuklaasta, niin löytyy tästä(kin) paheesta vähän parempi vaihtoehto.
Näitä tikkuja väsään myös joka synttäreille. Tänään kaupassa ostoskärryjä työnnellessäni heräsi monta ajatusta mieleen. Jos itse miellän nuo kaupan valmiit lihapullat vain koiran herkkupaloiksi, enkä niitä itse koskaan normipäivänä osta, niin eihän noihinkaan kuole. Ja kuinka paljon niitä oikeasti varmasti ostetaan? Oma ruokaostoskäyttäytyminen on muuttunut viime vuosien aikana muutenkin, koska joskus pidin nakkejakin ihan ok-ruokana. Tässäkin on pieni itsemietiskelyn paikka, kuinka jyrkkä haluan/aion näissä asioissa olla. Olen päättänyt pitää sen linjan, että koskaan en mene ääneen arvostelemaan muiden valintoja, mutta silti voin itse päättää, mitä kotiini kannan.
No mutta siis. Meillä vietettiin tänään kaikin puolin onnistuneet syntymäpäiväjuhlat ilman stressiä ja vetäen hirveät sokerikoomat kaikista herkuista. Nupiksi tehtiin vielä hattaroita. Joulupukki oli tuonut vanhemmalle neidille hattarakoneen ja tänään vihdoin tuli testattua sekin ensimmäistä kertaa. Ja oikeasti, jos mä joskus vaihdan alaa, niin musta tulee hattaranpyörittäjä. Olipa nastaa puuhaa :D Ja peeäs, kiinalaisista syömäpuikoista tulee oivallisia tikkuja hattaroihin.

Kommentit