30.4.2013

Olen räkälä

Pikkasen puskista iski lenssu eilen. Aamulla herätessäni oli kurkku vähän kipeä, mutta ei tullut mieleenkään, että mitä siitä mahtaa seurata.

Aamu meni pirteästi ohjauksen parissa, josta suuntasin kampaajalle ja sieltä töihin. Töissä alkoi värisyttää ja hakiessani tenavia hoitopaikasta oli olo aivan hanurista. Niveliä särki, vilutti ja nokka vuosi. Normi lenssu.


Olin kuitenkin luvannut tenaville, että käydään ostamassa vappujuhliin asut ja sen verran nopeasti halusin kauppareissulta kotiin, että en jaksanut edes kieltääkään mitään saatikka katsella hintalappuja.

"Äiti, me halutaan nää asut" "Ok".
"Äiti, saadaanko ilmapallot?" "Joo, joo"
"Äiti, me haluttas vielä ilmapalloja ja paukkuserpentiiniä?" "Ottakaa vaan."
Kassakone kieltämättä kilahteli aika iloisesti meidän ostosten jäljiltä, mutta rehellisesti olisin voinut  maksaa vaikka kolminkertaisen hinnan siitä, että olisin voinut ostaa teleportaation siitä kaupan pihasta kotisohvalle.



No mutta, nyt on mennyt päivä tuijottaen televisiota, kun päätäkin on särkenyt aika antaumuksella koko päivän, ettei ole hirmuisesti huvittanut koneellakaan kirjoitella. Muutama kirjakin odottaa lukijaansa, mutta ei vielä tänään. Aikamoinen virus, sanon minä.

 
 
Mutta hei, huomenna juttua kesäkuntoon-projektista. Miltä kuulostaisi 30 päivän rutistus?

26.4.2013

Ihan napakka selkätreeni


Tänään treffattiin kaverin kanssa salilla ja tehtiin yhdessä selkätreeni. Omaan perusrepertuaariin kuuluu mm. ylätaljassa roikkuminen eri kahvoilla, alatalja kapealla ja kulmasoutu noin niinkun sellaisina perusliikkeinä.
 
Lisäksi tulee tehtyä kaikkea muutakin aika laajalla repertuaarilla, ettei pääsisi ihan kaavoihin kangistumaan. Mutta se, mitä en muista aikoihin tehneeni, on tuo alatalja leveällä. Aika perussettiä, mutta jostain syystä se on jäänyt kerta toisensa jälkeen tekemättä.

 
No mutta, tänään tuli sitten tehtyä ja otettua kuviakin. En osannut päättää, minkä näistä olisin laittanut, niin laitoin sitten kaikki. Selkää on oikeastaan ihan kiva kuvatakin aina silloin tällöin, niin näkee oman kehityksensä.


Vaikka sitä sokeutuukin helposti omalle kehitykselle ja tuntuu, että MITÄÄN ei ole tapahtunut, niin täytyy kyllä sanoa, että jos noita vertaa vuoden takaisiin, niin on sinne jotain pientä kasvainta tullut.
 
Kuvat eivät ole ihan terävimmästä päästä, mutta kyllä niistä jotain selvää saa.


Illalla käytiin vielä pyörähtämässä ystävän kanssa Muodin Yössä. Kerrankin oli kaupat auki siihen aikaan, että mäkin ehdin ;) Mä olin jotenkin asennoitunut, että nyt mä oikein fiilistelen kesävaatteilla, mutta apua, mikä on tämän kesän muoti. Mä olen niin tippunut kelkasta... Ok, ehkä mä olen ollut niin so last season jo viimeiset 10 vuotta, mutta tämä valtamuoti ei vaan oikein kolahda. Illan pelastus oli kutenkin se, että löysin meidänkin periferiasta Desigualin vaatteita. Ja niin tarttui munkin matkaan mekko, ja oikein alennuksessa. Happy.

Urheiluvaatteita löytyy ihan kiitettävät valikoimat, mutta normivaatteiden kanssa on yleensä aina se "mulla ei ole mitään päällepantavaa"-ongelma.  Oma vaatekaappi onkin aika peruskamaa höystettynä muutamalla ihan kivasti istuvalla ja vähän elävämmällä vaatekappaleella. Että muotiblogia tästä ei saa tekemälläkään.

Hirmu nätit kovettumat näihin räpylöihin tästäkin tempomisesta saa, hei.

25.4.2013

Aerooppista

Ei kyllä mahda mitään sille, eikä varmaan tarvitsekaan, että joka kevät sitä herää eloon viimeistään siinä vaiheessa, kun kasvit saapuvat töihin. Kukkaterapiaa parhaimmillaan. Jossain vaiheessa sitä alkaa hieman puutumaan tähän väriloistoon, mutta pitkän talven jälkeen kaikki nämä värit kyllä piristävät mieltä.

 
 
 
Mä haaveilen pääsystä jonnekin etelämpään juuri siihen aikaan, kun kirsikkapuut kukkivat. Seisoisin varmaan onnihömelönä niiden alla ja olisin onnellinen :D
 
 
 
Eilen tuli kyllä varmaan temmottua koko viikon aerobiset treenit. Ainakin olo oli sen mukainen illalla kotiin raahautuessani, ja kieltämättä tuntui vähän kropassa tässä herätessänikin...
 
Ensin vedin tunnin Body Combatia, jonka jälkeen lähdin kahteen otteeseen juoksemaan hyppyrimäen portaat. On muuten ollut joku ajatuskatkos siinä kohtaa, kun olin tätä päivää kalenteriin suunnitellut. Tai joku hetki, jolloin oli olo kuin rautavuorella. Mutta hei, nou hätä, hengissä selvisin.

Ei tunnu missään...

Päivän päätteeksi tekaisin hyvin lyhyen puolentunnin treenin heilutellen olkapäitä. Parempi sekin kuin ei mitään, uskoisin.

 
 
Tekaisin toissapäivänä "marenkeja" käyttäen munanvalkuaisia, makeutusjauhetta ja vähän kaakojauhetta, sekä piparminttuöljyä ja vaniljaa. Tuollaisia nökkösiä kolmesta munanvalkuaisesta tulee 20 kpl. Aika höttöistä tavaraa tuollaisenaan ja saatoinkin innoissani syödä... ne kaikki. Mutta kevyttä tavaraahan tuo on, kaloreita koko annoksessa oli n. 170 ja proteiiniakin n. 30 g. Että ei oikeastaan paha ollenkaan.
 

23.4.2013

Retki Punnitse ja Säästä-kauppaan

 
Tuttuni on töissä paikallisessa Punnitse ja Säästä-kaupassa ja sainkin eilen oikein kunnon esittelykierroksen siellä. Itse olin aivan pähkinöinä, kun tämä liike saapui vihdoin ja viimein meidänkin periferiaan. Muistan kierrelleeni kaupassa tavarapaljouden ähkyssä ja päätin, että joskus teen siellä oikein kunnon kierroksen ajan kanssa. Ja eilen oli sen aika.
 
Ihan ensimmäisenä täytyy kehua paikan asiantuntemusta. Artikkeleita kaupassa on TODELLA paljon ja en voinut kun ihmetellä, miten ihmeessä henkilökunta pystyy hallitsemaan ja tietämään tuon kaiken kaikesta.
 
Tällä kertaa painotin kierroksellani vaihtoehtoisiin proteiinin ja hiilihydraatin lähteisiin, sekä kasvispohjaiseen ruokavalioon. Tietoa tuli NIIN paljon, että olin vähintään pyörryksissä tämän retken jälkeen.
 
No mutta, yritän tässä muistella oppimaani ja vähän jäsennellä joitain juttuja. Ja hei, ihan saa reippaasti oikaista ja täydentää, jos jotain oleellista unohdin mainita. Luonnollisesti en ole näitä kaikkia alla olevia tuotteita myöskään ehtinyt tässä päivän aikana testaamaan, joten kokemuksia otetaan vastaan myös mielellään.
 
Kuulen usein arvosteltavan sitä, että saako kasvisruokavaliolla tarpeeksi proteiinia. Omat kokemukseni ovat tähän asti rajoittuneet lähinnä papujen, tofun ja soijan tuntemukseen.
 
Hamppuproteiini on hyvä vaihtoehto niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua käyttää eläinkunnan tuotteita. Tässä on hyvä proteiininlähde vaikka palautusjuomaksi, puuron ja rahkan/jugurtin sekaan, smoothiehin, you name it.
 
 
 
Liikkeessä on myös hyllymetreittäin erilaisia raakaruokapatukoita; suklaata sekä marjoista ja pähkinöistä yms. valmistettuja. Ja löytyihän sieltä raakaruokaproteiinipatukkakin. Sellainen tarttui minunkin matkaan ja täytyy sanoa, että täyttä tavaraa on. Ja hyvääkin vielä :) 
 
 
 
Hieman aina kalskahtaa korvaan, kun kasvisversioita kutsutaan "lihantyyppiseksi". Jos olisin kasvissyöjä, tämä kuulostaisi ehkä korvaani hieman negatiiviselta. No mutta antaahan se kuitenkin kuvaa tuotteesta. Tällaisia alla olevia purkkeja ja purnukoita löytyy kaupasta myös hyviksi proteiininlähteiksi. Itselleni oli aivan uusia tuttavuuksia nuo tuotteet: mock duck, seitan, tempeh ja maapähkinämureke. Nämä kuulostavat niin mielenkiintoisilta, että aion näitä kyllä ennakkoluulottomasti testata.
 
 
 
Sitä ennen annan kuitenkin mahdollisuuden erilaisille soijatuotteille. Keittiön pöydänkulmalla odottaa pussissa soijaleikkeitä ja soijasta valmistettua burger mixiä. Soijasta löytyy eri koostumuksena kyllä proteiininlähdettä vähän joka lähtöön. Täytyy siis alkaa etsiä erilaisia reseptejä.
 
 
Muistan, kun joskus aikanaan kauppoihin rantautuivat kasvismakkarat, olisiko ollut 1990-luvun puoltaväliä tai alkupuolta. Oma ruokavalioni oli silloin melko kasvisruokapainotteinen ja into pinkeänä ostin näitä aivan järkyttävän makuisia makkaroita. Hirveä trauma jäi elämään syvälle sisimpääni vuosikymmeneksi. Kunnes eilen löysin nämä kasvismakkaraversiot (allaolevassa kuvassa ylähyllyllä). Oikeasti. Aivan älyttömän hyviä. Senkun ottaa paketista ja pistää ääntä kohti. Nopeaa, helppoa ja hyvää.
 
 
 
 
Ruokakauppareissulla tarttui mukaan vielä Tuomon luomun ruisleipää ja tuo paprika-jugurttilevite. Vähän tuollaista äijähenkeä havaittavissa. Vain liha puuttuu.
 
 
Sitten siirrytään ruokiin, jotka ovat edelleen hyviä proteiininlähteitä, mutta joista saa myös hyviä hiilihydraatteja. Ei pidä ihmisen ilman niitäkään olla.
 
Pavuista ja linsseistä löytyy liikkeestä laajat valikoimat.
 
 
 
Uusi tuttavuus itelleni oli  mung dal. Eli kysehän on halkaistuista mungpavuista. Itse olen mungpapuja kyllä idätellyt, mutta tällaisessa muodossa en ole niihin vielä törmännyt
 
 
Uusi tuttavuus itselleni oli myös gramjauho, joka on siis kikherneistä tehtyä jauhoa. Sopii kuulemma hyvin ainakin kasvispihveihin ja sillä voi korvata osan leivonnassa käytettävistä jauhoista. Ja sopii tietty gluteenittomaan ruokavalioon.
 

 
Tästä linkistä löytyy muuten proteiinipitoisia kasvikunnan tuotteita lisää.
 
 
Ruuan lisukkeiksi perinteisten perunan, riisin, pastan (ylläolevassa kuvassa täysjyväpastaa) yms. hiilarien lähteiden lisäksi voi käyttää mm. bulguria, täysjyväcouscousia sekä gluteenittomia, hirssiä, kvinoaa ja amaranttia
 
 
 
Muutkin gluteenittomat tuotteet ovat myös hyvin edustettuina.
 
 

Lisäksi reissulla kiinnitin huomion näihin erilaisiin makeutusaineisiin. Stevia onkin jo tuttu, ja karppisokerista sekä xylitolista olen tietty kuullut, mutta kumpaakaan en ole vielä tullut kokeilleeksi.
 
 
 
 
 
Ja kun nyt päästiin kevennettyihin makeisiin, niin alla vielä muutama sokeriton makea vaihtoehto.
 
 
 


 
Sokeriton suklaalevite :)
 
Lisäksi itseä kiinnostaa vihersmoothiet, niin niihin mukavia lisiä ovat mm. nuo vihreät jauheet ja jos maitotuotteita ei halua käyttää, löytyy niillekin vaihtoehtoja.
 
Tässä vain muutamia mainitakseni:



 



Lisäksi heräteostona nappasin mukaani kookosvettä. Maku ei ollut pöllömpi tuollaisena valmiiksi maustettuna versiona. Maustamatonta voisin kuvitella käyttäväni smoothiessa nesteenä. Sillä tuntuu olevan niin paljon hyödyllisiä vaikutuksia, että täytynee antaa tälle tuotteelle jatkossakin mahdollisuus. 
 


 
Tällä kertaa en panostanut herkkuihin ollenkaan, joita Punnitse ja Säästä on pullollaan. Maistoin kyllä muutamaa itselle uutta juttua, mutta näistä herkkujutuista taidan tehdäkkin sitten ihan oman jutun :)

Touhua ja vapaapäivää

Mulla oli eilen ihka oikea vapaapäivä. Ei töitä. Mitään töitä. Sen verran oli hyvää energiaa, että en jäänyt kotiin hengailemaan, vaan kävin aamulla pyörimässä pihalla katsomassa, kuka on hengissä ja kuka ei.
 
Tänä kesänä (kunhan se tulee) panostan tuohon hyötytarhaan. Aamulla on niin ihanaa tassutella pihan perille ja käydä noukkimassa omasta pihasta ruohosipulit leivän päälle. Tai mansikat rahkaan. Jos nyt en ole mikään intohimoinen puutarhassa möyrijä muuten, niin hyötytarha on kyllä panostamisen arvoinen.
 

Viinisuolaheinäkin päätti taas talvehtia.
 
 
Ystävän kanssa kaarrettiin salille pusaamaan jalkoja. Napakka treeni tuli tehtyä, vaikka jo sunnuntaina alkanut päänsärky meinasi pilata fiiliksen. Mutta se jäi onneksi vain humisemaan puoliväliin, eikä iskenyt täysin päälle.
 

Varmistan, varmistan. Hyvin menee. Jaksaa vielä.
 
 
Lisäksi kävin opastetulla kierroksella Punnitse ja Säästä-liikkeessä. Halusin ottaa selvää mm. hyvistä hiilarien ja proteiinien lähteistä ajatellen kasvis-, maidotonta ja gluteenitonta ruokavaliota. Tästä tulee ihan oma juttunsa, kunhan saan sen kasaan. Sain NIIN paljon tietoa ja uusia juttuja. Jihuu :)

Saisiko olla kookosvettä?
 
 
Ja niin oli nätti ilma, että piti käydä hyppyrimäen portaatkin juoksemassa. On ne vaan haaste joka kerta. Noin 170 rappua ei jätä kylmäksi ketään.

Hiki.
 
Illemmalla tehtiin reissu kirjastoon. Mä osaan lainata kirjastosta vaan noita ruoka,- kasvi- ja terveyskirjoja. Mutta kun mennään sinne romaanipuolelle, mä olen ihan hukassa. Jos mä joskus erehdyn lukemaan jotain "oikeaa" kirjallisuutta, on se aivan täyttä hömppää, kuten himoshoppaajat yms. Harvoja poikkeuksia ovat ne, joita ystäväni tuo minulle: Lue tämä. Ja minähän luen. Mutta kirjastossa olen aivan kuutamolla. Mistä mä VOIN tietää, mikä on hyvä kirja? Sehän olisi ajanhukkaa lukea huonoa kirjaa :DD. Apua mun kanssa. Sivistäkää mua.


 

19.4.2013

If you don't have anything nice to say, don't say anything at all


Mä olen nähnyt/kuullut/lukenut viime päivinä jostain syystä vähän turhan usein negatiivisesta kommentoinnista. Ensinnäkään en ymmärrä sitä, miksi internetistä on tullut paikka, jossa saa kaiken sanoa suoraan, ilman perusteita.
 
Näinkö näitä ihmisiä on kasvatettu?
 
 
Vai näin?
 
Itse ainakin olen saanut ennemminkin tällaisen kasvatuksen, jota yritän viedä eteenpäin, myös omille lapsilleni:
 
 
Ymmärrän oikein hyvin toisella tapaa ajattelevat ihmiset. Mielipiteitä pitääkin olla ja ne voi esittää rakentavasti: Ei kaikkien tarvitse tykätä samoista asioista. Ei se ole keltään pois, jos joku pitää jostain muusta kuin itse. Pitäisi kuitenkin muistaa, että ennenkuin lähtee arvostelemaan toista, toisen tapaa elää, toisen muodonmuutosta jne., pitäisi kuitenkin ymmärtää taustat, miksi tämä henkilö haluaa tehdä tämän, ja kenties hieman paneutua pintaa syvemmälle hänen ajatusmaailmaansa. On NIIN helppo arvostella asioita, joita ei ymmärrä. On vain yksinkertainen mielipide. Ei muuta.
 
 
 
Kun kommentoinnissa/arvostelussa ylitetään hyvän maun raja ja mennään loukkaaviin, provosoiviin ja ilkeisiin, usein hyvin ykskantaisiin kommentteihin, alan ainakin itse miettiä, mikä tällaisen kommentoijalla on pielessä. Oikeasti. Ei KUKAAN järkevä ihminen (ikään katsomatta) arvostele loukkaavasti ketään toista. Edes anonyymisti. Jos tarkoituksena on kirjoittaa tai sanoa jotain, joka on tarkoitettukin provoksi, niin silti: Miksi?  Mitä tämä henkilö siitä saa? Miksi se täytyy tehdä toisen ihmisen kustannuksella?
 

 
Ei kukaan voi sanoa, etteikö tuntuisi pahalta lukea negatiivista palautetta. Varsinkin, jos se on kirjoitettu ilman pointtia. Ihan vain loukatakseen toista. Edes näistä loukkaajista ei ole mukavaa saada tällaista palautetta, vaikka he usein ovatkin niitä "kovia päältä, pehmeitä sisältä"- ihmisiä, jotka väittävät, että ei tunnu missään. Ihan sama. Onko? Oikeasti? Enpä usko. Hyökkäys on paras puolustus. Ja naiveinta tässä on se, että hyökätään niitä ihmisiä vastaan omine mielipiteineen, joita ei edes tunneta. Vai onko niitä ihmisiä helpoin loukata, joita ei tunne.
 
Mutta mikä parasta, minun ei tarvitse onneksi edes loppupeleissä miettiä näitä juttuja, koska ainakin itselläni on vapaus valita oma lähipiirini, johon kuuluu kaikkia muita kuin toisilleen kateellisia, katkeroituneita, negatiivisia, selän takana moskan jauhajia ja muita yhtä mukavia ihmisiä.


 
Minusta on rikkaus tuntea erilaisia ihmisiä, olla heidän kanssaan onnellisia niistä asioista, jotka kukin tuntee tärkeäksi, vaikka en itse niin eläisikään. Minusta on hienoa katsoa muiden ihmisten onnistumista ja onnellisuutta, vaikka se ei olisikaan se juttu, joka tekisi minut onnelliseksi.




Ei mulla muuta.