Kalojen syötävänä


Meillä on Riksun kanssa syksyn ajan ollut tapana tavata torstaisin lounaan merkeissä. Tästä pienestä jutusta on tullut minulle SE juttu, joka aloittaa viikonlopun. Lupaus vapaapäivästä. Perjantai ja lauantai ovat viralliset vapaapäiväni, niin torstailounaasta on muodostunut merkittävä henkinen laskeutuminen vapaapäivän viettoon.
 
Syksyn aikana lounailla on höpisty asioita laidasta laitaan, juteltu yrittämisestä, keksitty enemmän tai vähemmän toteuttamisen arvoisia juttuja.
 
Ja täytyyhän näin merkittävää viikottaista tapahtumaa vähän juhliakin. Viime torstaina lounaan jälkeen lähdettiin viettämään torstailounaan pikkujouluja. Riksuhan sen idean taisi keksiä ja pikkujoulupaikaksi valikoitui Garra Spa Center.
Ihan hetken epävarmuus iski siinä kohtaa, kun jalat piti laittaa kaloja kuhisevaan altaaseen. Lapsuuden traumat nilkkaa näykkäisevästä kalasta muistui mieleen ja ajatus kalan niljakkuudesta on epämiellyttävä. Noh. Pakkohan se oli tässä tilanteessa ne jalat sinne altaaseen laittaa ja taidettiin jopa tässä kohtaa sympatiseerata niitä ihmisiä siellä pelkokertoimessa. Aika sama asia kuitenkin.
Aluksi kalojen tunne iholla oli hieman hmmm..... hämmentävä, mutta ei siinä kauaa mennyt tottuessa ja puoli tuntia menikin oikein rennoissa merkeissä. Jaloista tuli erittäin kevyet ja kyllä, aion mennä tänne uudestaankin.

Näillä jaloilla jaksaa tallata joulupukinkin asialla.
Joulua on täälläkin pikkuhiljaa valmisteltu ja tänä jouluna panostan siihen, mihin ilman stressiä jaksan. Stressi ja kiire ovat tällä hetkellä poisluettuja, koska oma kroppa reagoi niihin niin voimakkaasti. Jos en jotain ehdi, jätän tekemättä. Niin yksinkertaista. Ainakin teoriassa.
Tänään tallattiin joululahjaostokset läpi, huomenna käyn investoimassa joulunajan ruokapuoleen ja maanantai kuluu keittiössä. Kuulostaa aika sopivan mukavalta.


Kommentit