24.6.2013

Siirtyminen nykyaikaan

Mä olen vihdoin ja viimein siirtynyt tähän päivään ja tehnyt itselleni ihan omat sivut Facebookiin. Kaikkea se loma teettääkin. Pitkään on ollut to do-listalla tämäkin, koska olen tähän mennessä linkittänyt kaikki aivopieruni omille facesivuille. Nyt ei tarvitse enää, vaan tästä edespäin voivat vaan ne, jotka näitä mun "ajatuksia" lukevat, seurata niitä ihan omilta sivuiltaan. Eikä mulla ole enää sellaista oloa, että haluan pakkosyöttää tuotoksiani kenellekään.

Nyt kun mä osaisin vielä tehdä sellaisen hienon sivupalkin tuonne blogin sivuun, jossa näkyy nuo facen jutut sellaisena kulkevana nauhana. Musta mä olin jo ihan tarpeeksi tekniikan ihme, kun osasin nuo sivut tehdä. Mutta siis, jos joku osaa homman sukkana, niin avaudu minulle ja jaa tietosi, kiitos :)

Jutut jatkuvat edelleen samoissa ympyröissä, eli mukana pyörii:

TREENAAMINEN
Mistä tulikin mieleeni, että tänään treenattiin taas jalkoja. Tällä kertaa samat liikkeet kuin perjantaina, mutta pudotussarjoilla. Treenin voisi kiteyttää yhteen sanaan: tulessa. Itsensä rääkkääminen on kyllä ihanan kamalaa.


RAVINTO
Ruoka on aina ollut musta kiinnostava aihe, niin hyvässä kuin pahassakin. Itse yritän elää pääsääntöisesti syöden ravintorikasta ruokaa itselle sopivia määriä, säännöllisesti. En liputa pikadieettien, eineksien enkä roskaruuan puolesta, mutta en myöskään usko, että niihin kuolee. En arvostele muiden tapaa elää ja syödä, mutta oma ajatukseni ravinnosta on aika puhdas. Ruokakaupassa vietän hevi-osastolla 90 % kaupassaoloajastani.

Voisin helposti viettää keittiössä puuhastellen vaikka kuinka kauan, jos olisi enemmän aikaa. Tänään testasin siemennäkkileivästä toisen version, ihan itte muokkasin.


SIEMENNÄKKILEIPÄ, vol 2.

1 dl seesaminsiemeniä
1 dl maizenaa
1 dl auringonkukansiemeniä
½ dl kurpitsansiemeniä
½ dl pellavansiemenrouhetta
½ dl hampunsiemeniä
1 tl suolaa
½ dl öljyä
3 dl kiehuvaa vettä

Sekoita aineet keskenään ja levitä pellille leivinpaperin päälle tasaiseksi ohueksi levyksi
Paista 175˚ noin 45-60 minuuttia.
Tuli vähän tummia...
 
Niin, ja kun menee supernälkäisenä ravintolaan, saattaa tilata aika ison annoksen, kuten allekirjoittaneelle kävi tänään nyrkkeilyseuran kokouksessa. Olisin toki voinut huonomminkin valita. Tässäkin annoksessa kaikki syötävä on ihan tunnistettavassa muodossa, mikä on oma periaatteeni syödessäni ulkona. Mitä vähemmän prosessoitua, sitä parempi.
 
 

PUUTARHA
En voi edes piiloutua iän taakse, kun puhutaan puutarhanhoidosta, vaan tämä tulee jo ihan toisen ammatinkin puolesta. Mutta omassa pihassa puuhastelu kasvien parissa on vain niin mukavaa. Kun olisi aikaa. Puutarha oli tosin jäänyt kevään aikana aivan retuperälle ja rikkakasvit kukkivat iloisesti kaikessa väriloistossaan, ennenkuin ystäväni kävi pyörähtämässä meillä ja kas, rikkakasvit katosivat jonnekin. Tuhannet kiitokset ja tästä on taas hyvä jatkaa. Puutarhahan ei ole koskaan valmis, siinä sen mielekkyys ainakin itselle piilee.


 
Lisäksi täällä on aina aika ajoin kaikennäköistä hehkutusta ja jurputusta aika laidasta laitaan.

Mutta mitäs te olette mieltä, onko joku aihe, mitä olisi kiva kuulla enemmän?
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti