26.5.2013

Valmistunut koulutettu personal trainer


Sinne sujahti sekin viikonloppu viimeisen PT-kurssin kokoontumisen parissa. Nyt on sitten koulutetun personal trainerin paperit kainalossa. Vaikka hieman haikeana tällaisista koulutuksista lähteekin tietoisena siitä, että tätä ryhmää ei enää koskaan tällä kokoonpanolla tule näkemään, niin kieltämättä ajatus lisääntyneestä vapaa-ajasta tuntuu aika mukavalta.
 
 


Koko tämä vuosihan on mennyt tätä kurssia käyden joka neljäs viikonloppu. Ja nyt nekin ovat tulevaisuudessa vapaata. Pieni asia, mutta vapaa-ajan ollessa näin kortilla, tämäkin tuntuu jo isolta asialta.


Pää on taas täynnä pieniä ja isoja suunnitelmia, jotka tosin vaativat hieman aikaa ja paneutumista, jotta saan pyöriteltyä niistä kelvollisia ja toteutettavissa olevia juttuja. Mutta kaikki ajallaan.

Tänään käsiteltiin omia rooleja työminänä ja minäminänä. Ei nuo mitenkään yllätyksenä tulleet, mitä itse pitää tärkeänä, mutta kieltämättä kun näkee e kirjoitettuna paperille ja jäsenneltynä, niin käväisee mielessä, että jaa-a, mikä mulle on oikeasti tärkeää ja kuinka suuren osan ajastani haluan jakaa mihinkin.
 

 
 
Kylmäkassitkin joutuivat sanomaan toisilleen heippa.
 

 

Käväisin tässä illansuussa myös puutarhassa. Sekin vaatii oman aikansa ja niin kuin ajattelin muuttaa mieleni rikkakasveista hyötykasveiksi, alkavat ne kuitenkin olla jo hieman liian näkyviä ja röyhkeitä ollakseen vain syötäviä vihreitä. Voi ahdistus. Kitkemisurakka on alkavalla viikolla edessä.

Kesäkuntoon-projektikin alkaa olla jo viimeisellä viikolla. Vaikka pientä lipsumista onkin ollut tenavan synttäreiden ja eilisten valmistujaisskumppien osalta, niin aika kivasti on silti lähtenyt tuota rasvaa. Jotenkin tekisi mieli ottaa tälle jatko-osa vielä juhannukseen asti ja kiristellä vielä hetki lisää, kuukausi on kuitenkin aika lyhyt aika... Miten olisi?

 

6 kommenttia: