Kaikennäköistä ruokaa


Silloin, kun ehdin nykyään syödä jostain muusta, kuin muovikiposta ruokaa, pyrin saamaan siihen edes hieman väriä. Ei sillä, etteikö kipporuuastakin saa värikästä, mutta ainakin itsellä se tuppaa olemaan aika hailakkaa vaaleaa höystettynä muutamalla vihreällä rehulla ja värikkäin osa on muovikipon kansi.
 
Viime aikoina olen ihastunut granaattiomenaan ja tuntuu, että sitä löytyy päivittäin rahkan joukosta, smoothiesta ja löysipä se muutama päivä sitten tiensä myös ruokalautasellekin. Eikä ollut ollenkaan pöllömpi vaihtoehto. Vähän punaista, raikasta ja hyvänmakuista. Ja yllättävän kivasti kävi tuon kanan ja bulgurin seuralaisena.
Ja ettei menisi liian nipottamiseksi, tehtiin muutama päivä sitten hampurilaisia paisten naudan paistijauhelihasta pihvit ja  ruisleivän väliin suolakurkkua, salaattia, ketsuppia ja vähän kevyttä hampurilaiskastiketta. Hyvää ja varmasti parempi vaihtoehto normihampurilaiselle.
Ja täytyykö ruuan aina olla niin vakavaa? Ei näköjään, jos sen tekee suht väsyneenä hieman hervottomassa mielentilassa. Kyseessä on munakas, johon lisäsin vähän pestokastiketta. Väliin pyöräytin pannulla pinaattia ja "hampaat" on kevytfetaa.
Mutta mites menee mun vertaistukityhmällä?? Ettehän te ole kadonneet minnekään? Itse olen saanut pidettyä aika hyvää linjaa ruokailujen kanssa, eikä ole tullut mussutettua. Eilen, ihan nimppareiden kunniaksi annoin itselleni luvan syödä herkkuja, mutta loppujen lopuksi tuli syötyä yksi pipari ja kolme suklaakonvehtia. Ou nou?

Kommentit