29.12.2013

Väriä pimeyteen

Kun ulkona on oikeasti NÄIN pimeää, on aika tehdä jotain, ettei kaikki energia vain katoa jonnekin. Ainakin itsellä tuntuu tämä pimeys käyvän jo kropalle ja kun ei nyt pysty ihan tästä vaan sanomaan morjens ja katoamaan jonnekin etelään odottelemaan ensi kesää, on kesä tuotava jollain lailla minun luo.
Etsi kuvasta kaksi ihmistä ja hyvällä lykyllä siellä saattaa olla koirakin

Kirkasvalolamppukin sanoi poks, pölläytti savut ilmaan ja ei ole toiminut sen jälkeen. Kai sillekin tuli joku burn out.

No mutta, kesäänhän kuuluu valon lisäksi vihreä, ja värit ylipäätään. Värejä ja pirteyttähän saa lisättyä helposti vaikka valitsemalla kaapista sen mustan paidan sijaan jonkun kirkkaanräikeän havaijipaidan, niin johan on piristystä tuotu arkeen helpoin kotikonstein. Ja nehän on nyt muodissakin. Ai ei ole vai? No, kyllä ne vielä tulee. Kannattaa olla aikaansa edellä ;)

No mutta siis, mähän sitten päätin tuoda väriä elämään testaamalla vihreää puuroa. Fuel food-kirja tarjoaa herkullisen näköistä ruohopuuroa, eeeei kun terveellisen näköistä voimapuuroa ja jos tämä on oikeasti hyvää, niin mikä onkaan parempi tapa aloittaa aamu, kuin vihreä puuro.

Mä kerron huomenna.

28.12.2013

SE aika vuodesta

Heipparallaa :)

Tulipahan mieleen, että kun tuo vuosikin on vaihtumassa ja moni varmaan on taas päättänyt aloittaa sen "uuden elämän", niin ihan muutama juttu siitä.

Tarkoitus ei ole alkaa neuvomaan ketään ja yksi tapa ei sovi kaikille, mutta sen verran kirjoitan aiheesta, että jos olet funtsinut aloittaa nyt, niin mieti näitä, ennenkuin aloitat :)

Onko kaikki palikat kasassa? Oli tavoitteena sitten laihdutus, elämäntapojen muuttaminen terveellisimmiksi tmv., niin uhraa sen verran ajatusta sille, että esimerkiksi laihdutus ei ole vain liikunnan lisäämistä ja herkkujen poisjättämistä. Sillä pääsee hyvään alkuun, mutta tällä ajatusmallilla ei vielä lopullisia tuloksia synny. Pysyviin tuloksiin päästään, kun koko paketti on kasassa. Pakettiin kuuluu mm. lepo, ruoka, liikunta sekä yleinen hyvinvointi.

Heti mulle kaikki tänne vai yksi muutos kerrallaan? Jos elämä on muuten hirveää kiirettä, stressiä, sitä sun tätä ja silmäpussit laahaavat perässä, ei ehkä kannata aloittaa liikunnan lisäämistä heti ensimmäiseksi ja pistää itselleen jyrkkiä rajoja syömisten kanssa. Mitä jos aloittaisitkin siitä, että pysähdyt hetkeksi ja päätät hieman höllentää kiirettä ja stressiä, nukkua kunnon yöunet joka yö. Kun tämä on hanskassa ja olo on virkeä, voisit funtsia, josko siihen ruokailuun tosiaan tekisi joitain muutoksia, koska tämä nykyinen ei ole ehkä kuitenkaan se ideaalein. Toisille sopii se kerrasta poikki ja koskaan en syö enää karkkeja tai muuta epäterveellistä ja toisille kaiken kieltäminen vain tuo hirveän karkkihimon ja homma leviää räpylään viimeistään parin viikon päästä. Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Kun lepo ja ruokailu alkaa sujua, on liikuntaakin helpompi lisätä, kun olo on virkeä ja oikeanlainen ruokailu tukee liikkumaan lähtemistä.


 


Ei ole oikotietä onneen. Vaikka olet kuullut tarinoita siitä, kuinka pussikeitoilla ja ateriankorvikkeilla pääsee hyvään alkuun, kun ne motivoi painonpudotusta, koska se tippuu alussa niin nopeasti. Jos tämä on sun juttu, niin ok, mutta kropallekin ehkä fiksumpi tapa ja ei niin shokkijuttu on kuitenkin pitkäjänteisyys. Jossain vaiheessa eteen tulee joka tapauksessa se hetki, että pussikeitoilla ei elä ja mitäs sitten? Palaatko samaan vanhaan kaavaan ja saat kadotetut kilot, jotka ovat lähteneet todennäköisesti sekä rasvasta, että lihaksesta takaisin pelkkänä rasvana. Kuulostaa ihanalta ;) Vai otatko selvää, mikä on järkevä tapa sinulle syödä ja päästä tavoitteeseesi. Monella meistä on selkeä kuva ja tieto siitä, kuinka syödä terveellisesti, mutta jostain syystä sitä ei noudateta. Ei puhdas ruokavalio ole mitään rakettitiedettä ja pitämällä homman tarpeeksi simppelinä, unohtamalla itselleen oudot kikkakolmoset ja syömällä tarpeeksi terveellistä ruokaa, pääsee jo hyvään alkuun. Nälkää tarvitsee hyvin harvoin nähdä, kun pudotetaan painoa järkevästi. Kitudieetit ovat niin so last season ja aivan turhia. Miksi pitää nähdä nälkää? Onko se nyt kosto/ihan oikein minulle, kun olen päästänyt itseni tähän kuntoon? Kamoon, arvosta itseäsi edes sen verran, että teet sen tällä kertaa järkevästi. Niin, ja jos olet itse epävarma, niin ainahan on ihmisiä, jotka osaavat auttaa. Kyllä, se on hidas matka, jossa oma kroppakin on välillä niin ilkeä, että vastaan voi tulla viikkoja kun ei tapahdu mitään ja paino vain junnaa.


Muutos vaatii muutoksen. Se on näin yksinkertaista. Ei voi kuvitella tekevänsä muutosta ilman, että muuttaa mitään. Syömällä samoja ruokia kuin nyt, ei tule tuloksia. Pitäisikö omissa liikuntatottumuksissa oikeasti muuttaa jotain, koska 6 tuntia jumppaa viikossa/ nykyinen saliohjelma/kävelylenkit koiran kanssa ei tuotakaan toivottuja tuloksia? Kyllä? Pitääkö oikeasti alkaa tekemään eväitä? Niin mutta kun mä tykkään siitä ja tästä ja tuosta. Ei kaikkea tarvitse muuttaa, mutta yleensä suurin ongelma löytyy omista asenteista ja ennakoinnin puutteesta. Jostain täytyy luopua saadakseen jotain tilalle. Ja kyllä, ei se ole aina niin kivaa ja huonoja päiviä tulee ihan varmasti.


Että tällaisia vaan. Ei mitään yksityiskohtaisia ohjeita, vaan ihan muutama juttu ajateltavaksi. Tuleeko mieleen vielä jotain, mitä kannattaisi funtsia, avaimia onnistumiseen?

25.12.2013

Jumissa

Ihan jumissa.

Tämä blogi on ollut mulle tärkeä ajatusten ja jonkin sentapaisten ulosantipaikka. Ja nyt mä en yksinkertaisesti enää tiedä, mistä mä kirjoittaisin. Päivittäin yritän keksiä, että jos mä tästä tai tuosta ja plääh. Eih.

Pidänkö taukoa ja etsin uutta motivaatiota? Vai kerrotko sinä, mistä voisin kirjoittaa?

Ääh. Rakastan kirjoittamista, mutta nyt on aivan totaalinen lukko. 

Oli synkkä ja myrskyinen yö... Ei.

Olipa kerran. Ei.

Apua?

21.12.2013

Kalojen syötävänä


Meillä on Riksun kanssa syksyn ajan ollut tapana tavata torstaisin lounaan merkeissä. Tästä pienestä jutusta on tullut minulle SE juttu, joka aloittaa viikonlopun. Lupaus vapaapäivästä. Perjantai ja lauantai ovat viralliset vapaapäiväni, niin torstailounaasta on muodostunut merkittävä henkinen laskeutuminen vapaapäivän viettoon.
 
Syksyn aikana lounailla on höpisty asioita laidasta laitaan, juteltu yrittämisestä, keksitty enemmän tai vähemmän toteuttamisen arvoisia juttuja.
 
Ja täytyyhän näin merkittävää viikottaista tapahtumaa vähän juhliakin. Viime torstaina lounaan jälkeen lähdettiin viettämään torstailounaan pikkujouluja. Riksuhan sen idean taisi keksiä ja pikkujoulupaikaksi valikoitui Garra Spa Center.
Ihan hetken epävarmuus iski siinä kohtaa, kun jalat piti laittaa kaloja kuhisevaan altaaseen. Lapsuuden traumat nilkkaa näykkäisevästä kalasta muistui mieleen ja ajatus kalan niljakkuudesta on epämiellyttävä. Noh. Pakkohan se oli tässä tilanteessa ne jalat sinne altaaseen laittaa ja taidettiin jopa tässä kohtaa sympatiseerata niitä ihmisiä siellä pelkokertoimessa. Aika sama asia kuitenkin.
Aluksi kalojen tunne iholla oli hieman hmmm..... hämmentävä, mutta ei siinä kauaa mennyt tottuessa ja puoli tuntia menikin oikein rennoissa merkeissä. Jaloista tuli erittäin kevyet ja kyllä, aion mennä tänne uudestaankin.

Näillä jaloilla jaksaa tallata joulupukinkin asialla.
Joulua on täälläkin pikkuhiljaa valmisteltu ja tänä jouluna panostan siihen, mihin ilman stressiä jaksan. Stressi ja kiire ovat tällä hetkellä poisluettuja, koska oma kroppa reagoi niihin niin voimakkaasti. Jos en jotain ehdi, jätän tekemättä. Niin yksinkertaista. Ainakin teoriassa.
Tänään tallattiin joululahjaostokset läpi, huomenna käyn investoimassa joulunajan ruokapuoleen ja maanantai kuluu keittiössä. Kuulostaa aika sopivan mukavalta.


15.12.2013

Siivousretriitti

Olin suunnitellut lähteväni joogakurssille Lahteen kuluneena viikonloppuna, mutta tämän laiskanletkeän olotilani kanssa päätin kuitenkin viisaammaksi jäädä menemättä. Tällä hetkellä elän varmuuden vuoksi säästöliekillä, koska seuraavana päivänä saatan olla väsyneempi tai sitten en.
 
No mutta, jottei nyt ihan lahnaamiseksi olisi mennyt koko viikonloppu, ajattelin tehdä pientä siivoilua kotona. Vähän sitä sun tätä, ei mitään fyysisesti rasittavaa, jossa menisi koko viikonloppu ja kaikki voimat. 
 
Siivoaminenkin voi olla aika terapeuttista. Samalla kun availee kaappien ovia, järjestelee tavaroita, heittää kaiken turhan menemään, tulee miettineeksi paljon asioita ja vähän kuin vahingossa monet asiat loksahtelevat paikoilleen.
 
Tarkoituksena oli tosiaan tehdä ihan normisiivous, mutta kiertelin kotia ja bongailin ensin sieltä sun täältä "kohteita", aloitin mukavimmista jutuista, siirtelin tavaroita oikeille paikoilleen, pyörittelin mielessäni sisustusjuttuja, olin tyytyväinen aina yhden nurkkauksen tullessa siistiksi.

Samalla pyörittelin monia asioita mielessäni, jotka ovat jääneet keskeneräisiksi tai siivoamatta mielestä. Välillä tein muistiinpanoja. Mieleen pulpahteli uusia ideoita ja jäsentelin jo mielestäni valmiita malleja mielessäni uudestaan.
Yllättävän paljon löytyy yhteneväisyyksiä omasta mielen sekamelskasta verrattuna siivoamiseen. Miten tartun työhön/ajatukseen tai miten järjestelen laatikon/oman mielen/ajankäytön.

Jos vaikka otetaan vertailuun siivoaminen ja ajankäytön hallinta, löytyy niistä yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi aloitanko siivoamisen mukavimmasta kohdasta vai hoidanko alta pois ensin ikävimmät? Paneudunko ensin pikkuasioihin, vai siivoanko ensin suuremmat linjat? Heitänkö pois kaiken tarpeettoman, vai jätänkö ne roikkumaan vielä mukana, vaikka tiedän, että en niitä koskaan tarvitse. Siivoanko yhtä, kahta vai useampaa kohdetta samaan aikaan?
Jostain syystä siivoaminen vain pisti ajatukset liikkeelle ja samalla tuli siivottua mielikin aika kivasti. Tämä on kyllä siitä kiva retriitti, että se jatkuu vielä alkavan viikonkin, aina mahdollisuuksien mukaan.

 Kannattaa kokeilla. Jos ei ajatus lähde kulkemaan, niin tuleepahan ainakin siistiä.

11.12.2013

Stop

Maanantaina ilma oli mitä parhain pienelle metsälenkille koiran kanssa. Metsässä ajatus saa vaeltaa ihan omia polkujaan ja usein metsän hiljaisuudessa monet asiat loksahtelevat vähän kun itsekseen paikalleen. Voitaisiin kai puhua metsäterapiasta.
 
Viime aikoina olen tarvinnut enemmän ja enemmän rauhallisia hetkiä. Niitä, jolloin ei tehdä mitään, ollaan vaan. Kroppa on ollut normaalia väsyneempi ja tämä vaikuttaa luonnollisesti myös mieleen. En ole innostunut yksistäkään pikkujouluista, vaan olen mieluummin käpertynyt sohvan nurkkaan. En jaksa treenata niin täysipainoisesti ja säännöllisesti, kuin aika antaisi nykyään myöten, tai mitä mieli haluaisi. En tavoittele juuri nyt paras äiti/paras vaimo/paras ystävä-palkintoja.
 
Pikkuhiljaa kaikki ylimääräinen on karsiutunut. Ne tuntuvat juuri nyt liialta.
 
Onnittelen kuitenkin itseäni tästä oman kropan kuuntelusta. Kerrankin ymmärsin edes suhtajoissa hiljentää ja kuunnella oman kropan viestejä. Osa niistä kuitenkin tulee niin hiipien, että ne ymmärtää vasta kun ne koputtavat olalle ja huikkaavat, että hei haloo, herää pahvi tajuamaan.
Ainahan voi olla jälkiviisas ja miettiä, että olisihan kaikkea voinut ennakoida. Ja ennakoinkin, mutta en näköjään tarpeeksi. Mutta ei se mitään, eihän tässä ole mistään vakavasta kysymys, on vain tarve hetken rauhoittumiselle, muutamien asioiden priorisoinnille. Lisää aikaa olemiselle ja luotto siihen, että kyllä tämä ruho tästä vielä palautuu.
Joskus näitäkin aikoja tulee, että osaa taas arvostaa sitä, kun kroppa toimii täysipainoisesti. Nyt jatketaan vaan kropan kuuntelua ja ryhdytään tarjoamaan sille pikkuhiljaa parannuskeinoja.


 

Eteenpäin mennään, jos nyt ei ihan jäniksen vauhdilla :)

8.12.2013

Koomattu viikonloppu

Itsenäisyyspäivä vietetty ja mitä mä olen tehnyt. En mitään. Huilannut, nukkunut, tuijottanut televisiota koko vuoden edestä, neulonut, tehnyt ruokaa, auttanut tenavia leipomisessa.
 
Hetken mä jo suunnittelin lähteväni lauantaina nyrkkeilemään, ihan vaan testatakseni uusia tossuja. Tilasin Sportsdirectiltä nuo alla olevat tossut, parit housut ja pari paitaa. Eivät ole siellä hinnalla pilattuja. Molemmat tossut ovat poikien (junior) kokoja ja ovat jalkaan juuri niin sopivat, kuin pitääkin olla. Parikymppiä taisivat olla molemmat tossut/pari.
 
Vanhempi neiti leipoi viikonloppuna suklaapipareita ja vähän turhan hyvin näissä onnistuikin. Yhden piparin koko on aika massiivinen ja joo, on näitä vielä jäljellä....
Kasvikset saivat kyytiä viikonloppuna ja päivällispöydästä löytyikin mm. uuniporkkanoita ja -bataatteja, chili con carnen kasvisversio, kukkakaali-parsakaaligratiinia, pinaatti-herne-avokadosalaattia paistetulla vuohenjuustolla. Oma mielipiteeni oli huippuhyvää, vanhempi neiti reippaasti maistoi kaikkea ja nuoremmalla "ei ollut oikein nälkä" :D

Sohvan pohjalla koomaamisesta on se hyöty, että keskeneräiset neulomukset tulevat ainakin astetta valmiimmiksi.


4.12.2013

Kirjastossa tapahtuu

Hmmmm.... Mä olen tääs tällä viikolla pohtinut asioita, joista en vielä tiedä paljoakaan. Siksi en lähde niitä vielä sen syvällisemmin ruotimaankaan. Mielenkiinto aiheeseen on suuri ja imen tietoa kuin pesusieni.
 
Sen lisäksi, että lähellä sydäntäni on erilaiset liikuntalajit ja -muodot, myös nämä ruokajutut ja ruuan valmistaminen on yksi suuria mielenkiinnon kohteitani. Normileivonta on aika hyvin jo hanskassa ja nyt tiedonnälkä on kasvanut ensin ylipäätään terveellisestä ruokavaliosta raakaruokaravintoon sekä kasvis- ja vegaaniravintoon. Jos ei tarvitsisi öisin nukkua (tiedän että tarvitsee), niin selaisin varmaan kaikki sivut internetistä, jotka käsittelevät näitä aiheita.
 
Sen lisäksi, että omassa maailmassani ruuan eettisyys ja puhtaus on tärkeitä asioita, minua kiinnostaa myös tässä kasvisruokavaliossa mm. tuo proteiinien saanti. Vaikka en itse mikään jäätävä kaappi olekaan, tarvitsen kuitenkin x-määrän energiaa proteiineista kehittääkseni myös voimapuolta itsessäni. Kestävyysurheiluun kasvisruokavalio sopii huomattavasti paremmin.
 
Viime maanantaina kävin Kouvolan kirjastossa kuuntelemassa Elisa Aaltolan luentoa. Aiheesta löytyy enemmän TÄÄLTÄ. Jos omista muistiinpanoistani löytyy n. 10 sanaa, kuten koevoluutio, vegan fitness, piirsin sivulle ketunnaaman, eläinetiikka, Andrew Knight ja muutama muu irrallinen lause/sana, niin.... Noh, paremman kokonaisuuden aiheeseen saa tuosta ylläolevasta linkistä.
 
Ja oli muuten hyvä luento. Mieleen jäi pohdittavaksi paljon asioita eläinetiikasta ja varsinkin se, missä menee oma raja elävien olentojen kanssa. Aion jatkossakin huitaista hyttysen hengiltä omaa nahkaa puolustaakseni, mutta kuinka tasavertaisena pystyn pitämään eläintä ihmisten kanssa missäkin tilanteessa. Vaikeita kysymyksiä.
 

Samana päivänä olin käynyt noukkimassa jo kirjastosta kaikkea mielenkiintoista. Ja "herätelainaukseen" lähti tuo piparkakkukirja. Voi olla, että joudun tenavien kanssa pyöräyttämään itse taikinan jos toisenkin. Katsotaan, ehtiikö taikinat paistoon asti ;)

2.12.2013

Pinaattinen salaatti

Mulla on joku outo mieltymys pinaattiin ja usein sitä meidän jääkaapista löytyykin. Tällä kertaa paistoin pinaatin pannulla rehellisesti voissa ja siihen mukaan tykötarpeita, niin johan oli hyvä, lämmin salaatti. 
 
 Lämmin pinaattisalaatti
 
Pinaatinlehtiä kannat riivittyinä
Voita paistamiseen
Parsakaalia pieniksi pilkottuna
Avokadoa
Kurpitsansiemeniä
Fetaa
Herneitä
Mausteita (suolaa, pippuria, sitruunaa)
 
Paista pinaatit pannulla voissa ja lisää parsakaalit joukkoon. Parsat saavat jäädä rapeiksi, mutta hetken pyörittely pannulla tekee niistä lämpimiä ja hieman pehmeämpiä. Lisää herneet (tällä kertaa niitä ei ollut, mutta sopivat hyvin joukkoon). Kumoa aineet pannulta lautaselle ja paahda htken aikaan kurpitsansiemeniä. Leikkaa avokadot ja feta (itse käytin vuohenjuustofetaa) paloiksija lisää pinaatin päälle. Ripottele kurpitsansiemenet pannulta salaatin päälle. Mausta.
 
 

1.12.2013

Seonnut koira ja muutenkin rento päivä

Niin se on korkattu joulukuukin. Viime yönä nuorempi neiti heräsi keskellä yötä "aamuun". Ei kuulemma nukuttanut enää. Liekö syynä joulukalenterin ensimmäinen luukku? Vaikka tänä vuonna meillä ei luukkuja avatakkaan. Askarreltiin tenavien kanssa tuollainen joulupussikalenteri, johon molemmat neidit piirsivät paperisiin pusseihin jonkun jouluun liittyvän jutun. Pusseissa on erilaisia yllätyksiä tasapuolisesti molemmille. Kiitos Tiimari ja edulliset hinnat.
 


Tänään satoi meidänkin periferiaan kunnon lumet ja koira sekosi aamulla ulos päästessään.


 Lumienkelin tekijätkään eivät pysäyttäneen koiran menomonoa :D


 Kun enkeliltä viedään siivet
 
Terassille virittelin valopuun.
 

On se nätti, ainakin pimeällä

Neitien kanssa leivottiin taas illalla. Jotenkin mukava seurata itse vierestä, kuinka innostavaa leipominen voikaan olla, kun oma leivontamotivaatio on vähän hukassa. Ehkä se heräilee pikkuhiljaa minullekin. Tällä kertaa tekovuorossa olivat vaniljamuffinssit.



 

29.11.2013

Uusia ohjelmia opiskelemassa: Body Pump ja Body Combat

Tänään oli Kotkassa Les Mills-jatkokoulutukset ja sinnehän se kaarsi autonsa allekirjoittanutkin.
 
Combatissa käytiin ennen varsinaista tuntia läpi kappaleiden tekniikat ja jos nyt en ihan syväjäässä ollut, niin mitään uusia ja erikoisia liikkeitä ei tähän ohjelmaan tullut. Ihan mukavanoloinen ohjelma on taas tulossa. Sen verran jäi kaivelemaan tämän ohjelman kappaleet, koska olen satavarma (ehkä?), että n. 80 % kappaleista on joskus ollut combatissa aiemminkin. Osa enemmän miksattuina ja osa aika samoissa rytmeissä. Siinä onkin sitten mulle puuhaa selvitellä näitä.
 
 Hanne se jumppaa tukka putkella Eerikan tahtiin :)
Hitsi kun eilen piti mennä omalla combattunnilla telomaan polvi, niin eiköhän se vaivannut vieläkin vähän. Ja ah niin ihana olkapää oli taas ottanut itseensä viikon jumpista ja muistutteli jokaisella yläkoukulla olemassaolostaan (vali vali). Silloin kun olisi mahdollisuus nauttia hyvässä ohjauksessa mukavasta tunnista niin sitten pitäkin vähän tehdä vain jotain sinne päin. No, combat vielä meni, mutta kun pumpissa lyötiin painoja kehiin, oli tilanne aika plääh. Ei puhettakaan oikeasta tekemisestä. Hieman ärsyttävää, mutta näillä mentiin tällä kertaa. Elämä on ja vanhuus ei tule yksin ;)

Pumpin tekniikassa käytiin läpi mm. maastavetoa ja kuinka se tehdään pumpissa. Saan kuulla aika usein suht väheksyviä kommentteja mm. pumpista ja sen tekniikoista. Joskus jaksan selittää, joskus vain olen hiljaa. Mutta totuushan on se, että aina kun tehdään liikkeitä ryhmäliikuntatunnilla ja liikutetaan suuria massoja suht nopealla temmolla, ei voi edes olettaa, että vastaava liike olisi kovinkaan autenttinen siihen alkuperäiseen. Ja kyllä, tämä on tiedossa myös Les Mills-landiassa. Liikkeet oiotaan tarkoituksella suurille ryhmille sopiviksi ja turvallisiksi. Muistan, miten asia häiritsi minua pitkään aloitettuani combatin vetämisen, kun lyöntisarjat eivät olleen toimivia käytännössä ja rytmikin oli aika vauhdikas, kunnes hyväksyin sen, että kyse on ryhmäliikuntatunnista, eikä nyrkkeilytunnista.

Itse yritän muistaa aina sanoa salin puolella esim. hauiskäännössä, jos tiedän asiakkaan käyneen myös pumpissa, että pumpissa ollaan tehty näin, ja nyt salilla tämä tehdään näin. Mielestäni se on rikkaus osata tehdä liikkeet lajin vaatimalla tavalla, väheksymättä mitään tahoa.


Pumppiohjelmakin tuntui oikein mukavalta ja kunhan pääsen opiskelemaan sitä tässä vielä viikonlopun aikana kaikessa rauhassa, niin pääsen siihen vielä paremmin sisälle. Sen verran täytyy ihmetellä, että eikö ne suunnittelijat muistaneet siinä selkäkappaleessa vaihtaa muuta kuin kappaleen. Musta se oli lähes sama koreografia eri musiikilla. No mutta, eipä sillä, mä itse asiassa tykkään niistä rinnallevedoista, että ei se loppupeleissä haittaa, vaikka vaihdettaisiinkin vain musiikit.
 Taustalla olevasta tekstistä ei puutu p-kirjainta välistä