Kun sana "lähiruoka" saa uuden merkityksen

Ensin tulee kiire.
Sitten tulee väsymys.
Sitten alkaa ajatus vähän pätkiä.
Sitten ei jaksa enää panostaa eväiden tekemiseen.
Sitten ei jaksa enää käydä kaupassa ostamassa eväitä.
Sitten tulee käytyä hakemassa jotain nopeaa mättöä.
Sitten tulee syötyä tolkuton kasa herkkuja. Päivittäin.
Jep. Mä olen tässä pisteessä nyt.

Siskokin naureskeli tänään, että tuo sun lähiruokaideologia on saanut vähän uusia piirteitä, kun tämänpäiväinenkin lähiruoka oli naapuriravintolan rullakebab. Niin tyypillistä. Kun ei jaksa laittaa ruokaa eikä enää käydä kaupassakaan (on varmaan tosi rankkaa juu), niin ensin kärvistelee niin pitkälle nälkäisenä, että tulee aivan murhaava nälkä ja lähin vaihtoehto on joku pikaruokaravintolan tarjonta. Lähiruokaa hei parhaimmillaan.

Olo on koko ajan ihan uuuuuhhhh ja plääh ja kroppa huutaa jotain ihmiselle sopivampaa ruokaa. Mä en ihan oikeasti ymmärrä, miten jotkut PYSTYY syömään pikaruokaa päivittäin. Ei ole mun juttu.

Tänään poiketessani kirjakaupassa löytönurkasta pisti silmään alla olevat kirjat, jotka lähtivät mukaan matkaan. Joulupukinkonttiin. Minulle.


Ja noita kirjoja tuossa pöydänkulmalla tuijotellessani mulla jotenkin naksahti taas yksi palanen paikalleen. Mä kun olen miettinyt, että noita raakaruokia haluaisin lisätä ruokavaliooni, mutta jotenkin ajatus kylmän/haalean ruuan syömisestä ei ole se minun juttu. Kaipaan lämmintä ruokaa.

Mutta sitten lamppu välähti (hetkiseksi). Daa, miksi mä en voi syödä varsinaista ruokaani lämpimänä ja lisätä noita raakaruokia herkkupöytään. Makean ei tarvitse olla lämmintä. Ja sittenhän voi mussuttaa makeaa mahan täydeltä, kun se on sitten niin terveellistäkin. Hirmusen fiksua.

Siis mä olen ihan selvästi ostanut nämä kirjat mun alitajunnan johdatuksella. Jep, nyt se tais seota :D

Kommentit

  1. Kuulostaa Terhi ihan minun tämän hetkiseltä ruokafilosofialta. Sain kesällä ayurveda-lääkäriltä tiukan komennon alkaa syödä kunnon lämmintä ruokaa epätasapainossa olevan vatan takia. Kuulema pelkkä salaatin puputtaminen ei ole minulle yhtään hyvä juttu. Nyt olen taas syksyn ajan kiltisti pitänyt kypsennetyt ruoat ruokavaliossa ja etenkin pääaterioilla ja selkeästi parempi. Tänä syksynä on kyllä raw-herkkujenkin tekeminen jäänyt tosi niukille, mutta ylipäätään olen tyytyväinen siitä, että eineksiin ei kuitenkaan tarvinnut juuri turvautua. Myös sen jossain vaiheessa ymmärsin, että porkkana sellaisenaankin on raakaruokaa. Ei siitä ole pakko tehdä tehdä jotain superhienoa. Se joka minun kohdalla sitä superhienoa eniten haluaa taitaa taas kerran olla minun ego...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, säkin olet alkanu harrastamaan new wave lähiruokaa. No ei vaan...
      Mä muuten myös elin aika pitkään siinä käsityksessä, että ruokaisammat salaatit on mun juttu, mutta jossain aiheessa alkoi salaatin sekaan ilmestyä keitettyä riisiä, juuri paistettua kanaa, eli jotain lämmintä ja totesin, että mä kaipaan myös sitä oikeasti lämmintä ruokaa. Ei passaa ihmisen pakottaa itseään mihinkään, mikä ei tunnu oikealta.
      Ja juu, raakaruuaksi kelpaa ihan normiporkkanakin, mutta kun musta on kuitenkin kiva leipoa ja välillä mussuttaa, koska minun egoni vaatii sitä (hih), niin miksen tekisi sitä raa'asti :)

      Poista
  2. Niin edellinen kommentti oli Hannalta.

    VastaaPoista
  3. No täytyy sanoa, että viimeisen puolen vuoden aikana olen joutunut toteamaan, että kun tarpeeksi syvällä pohjamudissa pyörii oman jaksamisen kanssa niin ruoan terveyshifistelytkin ovat juttu, joka vie enemmän kuin tuo. Kunhan jotain saa sisäänsä (ja lasten sisään) tungettua.. Kaukaiselta tuntuu kahden vuoden takaiset ajat jolloin ihan vakavissani yritin tarjota koko porukalle lounaaksi raw-kukkakaalikeittoa ;-)) Mutta toki haaveilen, että joskus tulevaisuudessa taas koittaa aika, kun jaksaa kokeilla kaikkia hassuja uusia juttuja ja panostaa enemmän noihin syömisiin kun se on kuitenkin niin älyttömän kivaa ja saan siitä joitain perverssiä(?!!) nautintoa..

    Sinullakin Terhi varmaan on jo työkiireet helpottamassa :-) Tai ainakin aika varmaan jo olisi! Joten hyvää joulua teidän porukallle ja ihmetellään mitä ensi vuosi tuo tullessaan!

    Hanna

    VastaaPoista

Lähetä kommentti