14.12.2012

Jalkatreenistä

Kävin aamulla heiluttelemassa jalkoja salilla ja voi sitä fiilistä, mikä tuli, kun tajusin että polvi ei ole kipeä YHTÄÄN. Tiedän jo nyt tehneeni virheen, koska huomenna omistan NIIN kipeän alakerran. Mutta mikä nautinto oli laittaa prässiin lisää painoa uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja todeta, että se ei satu silleen väärällä tavalla. Sitten vähän painoa pois ja sama yhdellä jalalla. Perään hack kyykky ja muutama muu liike irvistysten kanssa.

Jossain vaiheessa oli pakko pistää peli poikki ja muljahdella pois, kun vielä siihen omin jaloin pystyin. Painot ei toki näin pitkän tauon jälkeen päätä huimanneet, mutta jo tieto siitä, että pystyy taas tekemään 100 %, on aivan mielettömän motivoivaa. Ja tunne siitä, että se mitä teki, meni suhteellisen kivasti sinne minne pitikin. Ensi kerralla jo ehkä osuu ja uppoaa.

Itselle tuo jalkatreeni on aina ollut sellainen iso treeni, jonka teen mielelläni tutussa ympäristössä tutuilla laitteilla. Tänään taas oli niin hoomoilasolo, kun treenasin jalat täällä Lappeenrannassa, joka ei siis ole kotisalini. Missä on prässi, check, missä on reiden ojentaja, check, mutta mites nää säädöt toimii, hmmm... jne. Ja vaikka laitteissa on samat kymmenlukemat, ei se takaa sitä, että laitevalmistajasta riippumatta voisin aina laittaa samat kymmenet kehiin.

Minusta on ihan kiva käydä toisilla saleilla treenailemassa ja jumppailemassa. Yleensä uudella salilla suunnistan vapaiden painojen luo ja aloittelen niillä lämmitellen, kuumeisesti samalla skannaten salia, mistä löytyy se ja se laite. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin olla yksin uudella salilla ja pyöriä siellä etsien laitteita. Ei siis ole mulle tosiaan mikään kynnyskysymys tai "vähäks hävettää"-juttu, mutta on siinä vähän höntti olo. Tai ehkä pitäisi mennä aina uuteen paikkaan omistajan elkein paukutellen ovenkarmeja tyyliin, mä oon niin kiree ja levee, että en meinaa päästä näistä teidän kapeista ovista sisään. No ok. Mun habituksella ei ehkä kovin rispektiä herättävä vaihtoehto. Hah.

Mutta eniveis, tuli hyvä mieli, tästä on taas hyvä jatkaa chicken legsien kiusaamista.

Ja tähän vielä mun henkilökohtainen motivaatiokuvani (lainattu jostain netistä), joka on myös läppärini taustakuvana. Vanhemman tenavani sanoin, "äiti minusta tuo on vähän outo kuva tuohon taustalle. Tuollainen nainen uikkareissa. Vähän noloo." Hahah.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti