26.9.2012

Ulostettuja ajatuksia...

"Hardship, in forcing us to exercise greater patience and forbearance in daily life, actually makes us stronger and more robust. From the daily experience of hardship comes a greater capacity to accept difficulties without losing our sense of inner calm. Of course, I do not advocate seeking out hardship as a way of life, but merely wish to suggest that, if you relate to it constructively, it can bring greater inner strength and fortitude."
 - Dalai Lama -

Joskus elämä on korkealentoa ja joskus matalalentoa ja joskus jotain siltä väliltä. Itsellä on menossa se matalalentovaihe. Asiat ei mene ihan putkeen ja tuntuu, että joka päivä tulee joku asia tai pari, joka ei ole niin positiivinen. Tällöin aina pysähtyy miettimään, kun on hetken aikaa yrittänyt räpiköidä vastaan, että niin ne kuuluu nämä matalalennotkin vaan tähän elämään. Pitäisi vaan osata suhtautua siihen... hmmmm.... sellaisena kun se vaan tulee.

Kun pystyisikin ottamaan nämäkin asiat avoimesti vastaan ilman vastaantaistelua tai provosoitumista. Itse ainakin koitan työntää ne kurjat asiat taakse ja varmasti on ihan tervettäkin, että yrittää ajatella asioista positiivisesti, eikä jää märehtimään omaa kurjuuttaan. Mutta ainakin itsellä se menee jossain kohdissa ihan väärille raiteille, kun yrittää väkisin pitää asiat sellaisina itselle mukavina. Ei se vaan toimi niin. Olisi vaan hyväksyttävä hieman aikaisemmassa vaiheessa, että nyt vaan pitäisi mennä sillä mitä annetaan ja hidastaa vähän. Ei aina saa sitä, mitä haluaa. Ja nyt puhun mielentilasta, en materista.

Tuo omaa olotilaa vastaantaistelu aiheuttaa vaan lisää pahaa, sekä itselle että muille. Ei ole kenenkään etu, että ajaa väkisinvääntämällä itseään loppuun, hermo kiristyy pienemmästäkin ja olo on koko ajan turhautunut ja herkkä kritiikille. No, ehkä sekin on jo jotain, että edes pohtii tällaisia asioita, heh.

Ja vaikka itseä ei niin huvittaisikaan, niin silti jaksaisi hymyillä muille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti