Back to basics, ajatuksia juoksusykkeestä

Eilen koin "parempi myöhään kuin ei milloinkaan"-hokauksen. Nämä kuuluvat niihin, "on mulle näistä sanottu, mutta en mä ole kuunnellut"-jutuista, kunnes lauantaina kävin ystävän kanssa pienimuotoisen väittelyn aiheesta saunan lauteilla.

Ystävä oli saanut salilta ohjeeksi alkaa juosta peruskestävyyslenkkejä, syke max 140. Ja mä en meinannut tajuta ollenkaan, minkä takia. Sehän juoksee puolimaratonit ihan tosta vaan ja jaksaa juosta vaikka kuuhun. No kuulemma siksi, että sen perusjuoksukunto nousisi. Saatan olla aika ehdoton joskus mielipiteineni, mutta onneksi nuo ystävät uskaltavat pistää vastaan ja niin jäi tämäkin keskustelu jonnekin mielensyövereihin muhimaan. Ja kyllähän se Sannakin (the juoksu personal trainer) siitä kesällä puhui, kun olin valittanut noita korkeita sykkeitä juostessa, että mun pitäisi kehittää sitä peruskuntoa. Jätin taas kuuntelematta...

Yön yli nukuttuani tajusin (miten niin pitkät piuhat?), että hemmetti, enhän mäkään pysty kehittämään mun juoksukuntoa, jos mä en saa sykkeitä alemmas. Enhän mä pysty kehittymään, jos mun tänhetkisellä juoksukunnolla saan juostua kovaa reilun 170 sykkeellä. Jos mä haluan kehittyä ja juosta kovempaa, se tarkoittaa, että juostessani kovempaa, sykkeetkin nousee ylemmäs (yllätys...). Ja en tiedä, mutta jotenkin arveluttaa tuo vaikka 190 sykkeellä 10 kilometrin juoksu. Ihan noin ajatuksenkin tasolla kuulostaa kuolemalta, eikä mitenkään järkevältä.

Voi olla, että olen näidenkin ajatusten kanssa aivan hakoteillä, mutta mun seuraava missio juoksurintamalla on tehdä lenkkejä, joissa mun juoksusyke jää alle 150. Ja tavoitteena on siis saada se juoksemalla alle 140. Nyt mun kävelysyke on 135 pintaan, eli alle 140 sykkeet on kävelyreissuja.

Korjatkaa, jos mä olen täysin väärässä näine ajatuksineni??!! Ainakin mut tämä ajatus veti aika nöyräksi juoksua kohtaan.

Niin ja mun päätös siitä, että en juokse enää IKINÄ kesti kolme viikkoa. Niin mua :D

Kommentit

  1. Minä ainakin sillon aktiivisina juoksuaikoina olin aika nihilisti noiden sykerajojen kanssa ja esim. pk-lenkit pidin tiukasti alle 150, mieluiten lähempänä 140:tä.. Pitkiksillä 130 tuntumassa. En nyt muista mikä minun maksimi syke oli eli tietty noita minun raja-arvoja ei voi suoraan siirtää kenellekään toiselle. Mutta toisaalta en tiedä miten olis lenkit kulkenut jos oisin juossut kovemmilla sykkeillä :-)) Nyt toki sykemittari on saanut viimeiset neljä vuotta hautautua kaapin uumeniin ja tämänkin kesän juoksut juoksin ihan omaa kehoa kuunnellen. Nykyisin vain yksinkertaisesti inhoan ko.laitetta...

    Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole koskaan aiemmin juossut sykkeiden mukaan, paitsi intervalleja. Aika on aina ollut suurin mittarini. Mulla on aina samat musiikit lenkillä ja sama lenkkipolku, niin mittasin aikaa musiikista. Nykyään olen jäänyt vähän koukkuun noihin sykkeisiin ja ehkä hyvä niin, koska joku selvästikin mättää.

      Poista
  2. Minulla on ollut ihan sama juttu että jaksan juosta kyllä mutta sykkeet nousee. Aluksi kuvittelin olevani vaan niin hyväkuntoinen kun jaksoin vetää tunnin lenkin jollain 170 sykkeellä:) sitten kehitin teorian että koska olen lyhytkasvuinen, niin mun pieni sydämeni täytyy tehdä enemmän töitä kun muilla pidemmillä (ja tietenkin lyhyet jalatkin ottaa enemmän askelia...:). Luovutin sitten tekosyiden kanssa ja päädyin samaan asiaan kun sä. Aloitin toisen lapsen jälkeen lopulta ihan perinteisen juokse-kävele juoksukoulun jotta sitä peruskuntoa saisi paremmaksi:) Juoksu jäi mutta muut kuntoilut alkoivat:)

    Eli olen kyllä samoilla kantimilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan ja kiva kuulla, että en ole ihan yksin ajatusteni/päätelmieni kanssa. Se on vain jotenkin niin nurinkurista tajuta, että täytyy juosta hiljempaa pystyäkseen juosta kovempaa :). Syitähän voi olla toki monia, miksi juoksu ei kulje, mutta itse olen nyt ainakin toistaiseksi päätynyt tähän teoriaan. Suunnittelin kuitenkin jatkavani noiden matalasykelenkkien lisäksi jonkinnäköisiä intervalliharjoituksia aina silloin tällöin. Tuskin niistäkään haittaa on.

      Poista

Lähetä kommentti