Testissä superfoodit - Inkamarjat

Enpä olisi välttämättä uskonut tämänkään päivän koittavan, mutta viime tiistaina kuumeillessani ja lenssuillessani imeytyneenä sohvanpohjaan, aloin jonkin mielleyhtymän seurauksena bongailemaan netistä tietoa superfoodeista.

Itse olen jättänyt nämä maailmanreunojen superruuat ihan rauhaan ja henkilökohtaisesti suosinut ennemminkin lähiruokaa, luomua ja superfoodit ovat olleet itselle niitä, joita kasvaa oma piha ja lähimetsät pullollaan.

No mutta, koska täytyy olla avoin kaikelle, niin päätin vähän opiskella. Että kukaan ei voi ainakaan haukkua superfoodrasistiksi. Aika hyvän sysäyksen aiheeseen sain CocoVin sivuilta ja kirjoittelin paperille ylös tuotteita, joita aion testata. Ihan mielenkiinnosta.

Aloitin testaamisen ihan marketeista löytyvillä tuotteilla, koska työajat ovat olleet tällä viikolla ei niin suotuisat, että olisin ehtinyt luontaistuotekauppaan, ainakaan sen ollessa auki.

Prisman hyllystä bongasin kuivattuja inkamarjoja, eli ananaskirsikoita (Physalis peruviana), eli karviaiskoisoja, jotka ovat sukua mm. tomaatille ja perunalle, mutta ovat maultaan makeita, marjamaisia. Ne sisältävät mm. C-vitamiinia, betakaroteenia ja proteiinia. Lisäksi niissä on paljon pektiiniä, jota löytyy myös mm. pihlajanmarjoista (luonnon oma hyytelöitymisaine). Pektiini hidastaa glukoosin imeytymistä verenkiertoon eli jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin pektiini estää myös verensokerin rajumpia heilahteluja, eli insuliinitasot pysyvät tasaisempina. Ja tämä puolestaan ehkäisee insuliinipiikeistä aiheutuvaa väsymystä ym. negatiivisia vaikutuksia eli sokeriähkyä noinniinkun suomeksi...

Lisäksi tuo marja sisältää fosforia, A-, B1-, B2-, B6- ja B12-vitamiinia sekä bioflavonoideja. Bioflavonoidit toimivat antioksidantteina, ja niistä ei varmaan ole näin syksyllä ja alkavalla lenssukaudella mitään haittaa, vaikka niitä nauttisikin vähän reilummin, koska ne pitävät solut kunnossa ja toivottavasti lenssut tiessään.

Mielenkiinnolla avasin pussin ja pistin marjoja ääntä kohti. Ja jösses mä olin koukussa. Ainakin mulle menevät ihan hedelmäkarkeista. (No ei ole ihan sama asia, mutta menee!). Alkuun maku oli makea ja sitten vähän kirpakka. Nämä ovat tulleet mun elämään jäädäkseen. Näitä aion syödä ehdottomasti sellaisenaan, vaikka sopivat varmasti myös jugurtin ja salaattien sekaan.

Löysin mä muutakin, mutta niistä sitten joskus omana juttunaan.

Ja hei, olisi ihan hauska kuulla vinkkejä ja muiden kokemuksia näistä ja muista ihmeruuista :)

Kommentit

  1. Mulla on ollut kaapissa Goji-marjoja (en tykännyt, yöks) ja kaakaonibsejä, ja noi jälkimmäiset oli ihan superhyviä jugurtin päällä :) . Kaakaovoi ja kookosöljy on tietty kanssa tuttuja, molemmista tykkään ja käytän säännöllisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mullakin jäi gojit maistamisen jälkeen syömättä, mutta nuo kaakao- ja kookosjutut uppoavat. Yllätys tällaiselle suklaa-addiktille...

      Poista

Lähetä kommentti