Kevyempi lenkki

Mä tein sen! En uutta ennätystä vaan kevyemmän juoksulenkin.
Koko viikko on mennyt vähän kankeasti eteenpäin, pientä takkuamista koko ajan ja kaikki tuntuu vähän suorittamiselta. Urheilemaan lähtökin on pienen itsekeskustelun takana.

Minä: "Ei kyllä jaksaisi..."
Minä: "Nyt menet!"
Minä: "Äääh. Kai se on raahauduttava. Ei kyllä yhtään huvita."

Että noinkin syvällisiä ajatuksia mun päässä liikkuu... :D

Näiden ajatusten saattelemana lähdin tänäkin aamuna juoksemaan. Porkkanana toimi tällä kertaa ajatus, että juoksen rauhallisen lenkin. Juoksu on alkanut viime aikoina vähän takkuamaan, vaikka kaiken järjen mukaan sen pitäisi olla kevyttä. No, ainakaan oma kroppani ei tunnu ajattelevan näin.

Normilenkillä olen pitänyt sykkeen 170-175 alueella. Täällä tapahtuu se kehittyminen ainakin omalla kohdallani. (Mulla ON korkeat juoksusykkeet, olleet ihan AINA, I know....) En ole oikein malttanut juosta noita kevyempiä lenkkejä, vaikka Sanna mua näin neuvoikin. Olen juossut vain kovia ja vielä kovempia lenkkejä. Heh.

Nyt päätin, että juoksen sitä vauhtia, että pystyisin puhumaan koko matkan, enkä ole hengästynyt, eli syke pysyi koko matkan reilusti alle 170. Halusin tietää, kuinka paljon hitaammin lenkki tulisi juostua tuolla "matalalla" sykkeellä. Eroa ei ollut kuin 1½ minuuttia. Ja ihan vaan tarkennukseksi, en puhut koko matkaa, oikein tarkka ollakseni, en puhunut yhtään, mutta olisin pystynyt puhumaan, jos en olisi ollut yksin lenkillä.

Ja lenkin huippukohta oli, kun mä ohitin sen The Papan. Jätettäköön kertomatta, että se oli jonkun toisen papan kanssa KÄVELYlenkillä....

Jostain olen lukenut, että peruskestävyyssykkeet pitäisi olla jossain 140 hujakoilla... Ja onneksi myös senkin, että juoksusyke on kuitenkin henkilökohtainen juttu. Tai sitten mulla on vaan jäätävän huono kunto. Huoh.

Kommentit