17.7.2012

Omistettu hanurille

Pikkuhiljaa alkaa kuntosaliharjoittelu nostaa päätään mun viikkotreeneissä, juoksuista kuitenkaan tinkimättä. Kolme kertaa viikossa on kuitenkin tällä hetkellä maksimi. Muuten alkaa tulla suorituspaineita.

Yläkropassani on aina ollut suhteessa enemmän voimaa, kuin alaosassa ja jalkapäivä salilla on ollut aina vähän ahdistava, kun pitäisi koittaa laittaa vähän enemmän painoa, mutta ah ja voih, kun ei huvittaisi ja voi kun tuo polvikin on vähän tuollainen lenkka. Mutta sunnuntaina kävin treenamassa alajalat ja en tiedä, missä vika oli tällä kertaa, mutta se tuntui NIIN hyvältä. Jokainen liike osui ja upposi ja naureskelin, että mitenköhän rouvan käy, kun seuraava aamu valkenee.

No ei hyvin käynyt. Haluaisin reklamoida. Jalkaohjelma oli aivan perseestä. Ja takareidestä. Ai kirosana jos toinenkin, miten hyvin se menikin hanuriin ja takareiteen. Ja voin kuulla jo pienen myhäilyn äänen jostain kaukaa, että niinhän se oli tarkoituskin.

Eilen oli illalla vedettävänä pumppi ja combatti ja vähänkö teki mieli avautua pumppitunnilla ennen jalkakyykkyjä, että mä en muuten sitten näihin taivu. Alas ehkä pääsen, mutta ylös en. No, en tietenkään mitään sanonut, toivoin vaan, että se tuska ei heijastunut mun kasvoilta kovin pahasti. Mutta lause, "jaksaa hienosti vielä loppuun saakka" tuli täydestä sydämestä.

Tämän illan juoksutreenejä odotellessa... Auttaisikohan venyttely enää tässä vaiheessa? Tuskin.

2 kommenttia:

  1. Repesin ihan täysin :D Vai perseestä treeniohjelmat :)) Hyvä vaan jos osuu sinne minne tarkoituskin! Otetaan yhteinen treeni kun olen sielläpäin seuraavan kerran. Tsemppiä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tällä kertaa voisi jopa sanoa, että parempaa kohteliaisuutta jalkatreeniä kohtaan en voisi antaa, kuin että se on perseestä :D Jotenkin mieleen hiipii taannoinen hyppyrimäen portaat ja pohkeet jumissa-episodi. Tuska-asteikolla mennään aika samoilla luvuilla :) Ja hei, tosi innolla odotan yhteisiä treenejä. Ja varsinkin niitä seuraavia päiviä ;)

      Poista