3.7.2012

Jotain jorinaa

Kuten jo joskus aiemmin avauduin yöunien tärkeydestä omalla kohdallani, tuli taas eilen todistettua, että näinhän se on. Ei passaa vanhan riekkua myöhille öille, jos aamuherätys on kuitenkin kuuden pintaan aamulla. Eikä herättänyt aamulla tenavat tai koira, vaan sade ja lähinnä muistikuva siitä, että pyykit olivat jääneet illalla ulos kuivamaan. Ajattelin, että so what tässä vaiheessa, ne on jo kastuneet uudestaan. Mutta ei, noustava oli ja haettava ne narulta.

Koko maanantai meni vähän hengaillessa ja jalka oli niin raskas, että ei olisi vähempää voinut kiinnostaa mikään liikunnallinen aktiviteetti.

Mutta syöminen kiinnostaa aina. Vielä ei ole noihin grilliruokiinkaan ehtinyt tympääntyä, kun vaihtelee tuota repertuaaria. Lisäksi meillä syödään useimmiten grillailujen lisäksi salaattia, niin en menisi noita kaikkein mätöimmäksi ruuaksi haukkumaan.



Tänä aamuna oltiin taas yleisurheilukentällä juoksemassa kierroksia aikaa vastaan ja vaikka jalka jos toinenkin oli raskas, jaksettiin vetää täysi setti kierroksia, mitä olikin tarkoitus tehdä, eikä aikakaan ollut pöllömpi. Lisäksi pyörähdin salilla heiluttelemassa laitteita. Ja loppupäivän aion vaan hengata. Niin. (Ja opetella combatin.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti