Äitienpäivää ja ekoteko

Äitienpäivä alkoi kaikkea muuta kuin mukavissa merkeissä. Sen verran aamusta sai nauttia, että mies teki aamupalan, tenavat toivat lahjat ja itse poimitut kukat. Mutta sitten.... Sisarus"rakkaus" roihahti aamulla oikein kunnon mellakaksi ja ajatus rauhallisesta aamusta huuhtoutui jonnekin syvälle. Melkein teki mieli soittaa Ahtisaari paikalle, mutta onneksi sitten saatiin rauha neuvoteltua ihan omin avuin. Helppoa se ei ollut. Tarkoituksena oli leipoa kakku ja kaikkea, mutta mieli oli niin maassa, että jäi tekemättä.



Mummi ja Vaari kävivät pyörähtämässä ja toivat tämän ihanan hauskan kirjan lahjaksi, oikein omistuskirjoituksella. Voisiko tuota meidän koiraa enää paremmin piirtää. Aivan loistava. Ja itse olen nauranut tuolle Mummolle niin monet kerrat.



Onneksi kaamea aamu vaihtui ihan sopuisaan ja mukavaan iltaan ja ilmakin oli mitä parhain. Kannettiin ikivanhat terassikalusteet varastosta ja nautittiin illasta. Terassikalusteita katselin sillä silmällä, että jotain on tehtävä. Mutta sitä ennen...


...käsittelyyn pääsi taas tämä karvakasa. Oli kesäturkin aika.


Tehtiin koiran kanssa ekoteko ja koira auliisti luovutti ylimääräisen karvan linnuille pesätarpeiksi. Jaloa, sanoisin. Keittiösakset taas viuhuivat ja tuollainen laihapoikahan siitä taas tuli. Jos aiemmin koiraa olisi voinut kuvailla vaikka lammaskoiraksi, sukeutui siitä mielestäni leikkelyn jälkeen ripaus terrieriä. Eikö?

Kommentit