24.3.2012

Luvattoman hyvä viikonloppu tiedossa

Eilen ajellessani salille kahvakuulanvetoon mietin, että juuri tällaista viikonloppua tarvitsen juuri tähän saumaan. Kahvakuulan jälkeen käytiin jumppatyttöjen kanssa syömässä. Ilta oli oikein mukava, ja juteltua tuli myös ei niin kevyistä aiheista. Jatkoille mua ei olis saanut eilen kirveelläkään, väsytti niin tolkuttomasti.

Kymmenen tunnin yöunien jälkeen lauantaiaamu koitti huomattavasti hehkeämpänä, aamupala ja kahvit kaikessa rauhassa, joogamaton kaivuu naftaliinista. Ihme että ylipäätään löytyi.

Aloitin astangajoogan harrastamisen noin 7 vuotta sitten, kun ensimmäinen tenava oli ihan vauva. Se, että sai tyhjentää oman mielen ja vain upota itseensä oli mahtavaa. Ja se hyvä olo, mikä siitä tuli. Jossain vaiheessa se vain pikkuhiljaa jäi. Kotona en oikein päässyt siihen samaan fiilikseen, kun yritin joogata pikkuneidin päikkäriaikaan tai ennen heräämistä. Koko ajan alitajuntaisesti vain ajatteli, että älä ihan vielä herää. Ja sitten ne pölypallot sohvan alla. Ne ei vaan jättäneet rauhaan.

No, lopettamisen jälkeen on jossain aivon sopukoissa koko ajan kytenyt se, että vielä mä sen aloitan uudestaan. Ja nyt oli se hetki. Kävin tänään Hanne Sydänmaan vetämällä alkeisjoogatunnilla ja itse ainakin tykästyin kovasti ohjaajan tapaan vetää tuntia.

Jotain taisi ihan oikeasti tunnilla tapahtua jossain sisällä, kun kotiintuomisina oli päänsärky. Oikeastaan en ole yhtään hämmästynyt. Viime ajat ovat olleet melko hmmm.... henkisesti raflaavia.

Huomenna olisi vielä toinen kaksituntinen joogailua ja sitten pääseekin juhlimaan Superstar-synttäreitä. Discopallo ja kaikkee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti