18.3.2012

Grow your own

Juttelin kuluneella viikolla Iltalehden toimittajan kanssa tulevan kesän kasvitrendeistä ja aika vahvasti voisin sanoa, että tulevan kesän hitti on tuo grow your own-ajattelu, varsinkin hyötykasvipuolella. Kasvata itse omat syötävät rehusi. Ei huono ajatus.

Luottamus elintarviketuotantoa kohtaan on laskenut viime vuosina ja luomu nostanut hienosti asemiaan. Ihmiset ovat tulleet tarkemmiksi mitä suuhunsa laittavat (mieli tekisi avautua tässä kohtaa siitä, missä menee raja, haloo... mutta avaudun siitä joskus myöhemmin). Mutta itsekasvatetuissa on se etu, että tietää, mitä ne ovat syöneet ja kasvin pystyy itse kasvattamaan aika pitkälle luomuna (sitä en vanno, että taimi puutarhakaupasta lähtiessään olisi luomu). Ja onhan ne itsekasvatetut tomaatit paljon maukkaampia. Sadon määrä on sitten eri asia. Itse en ainakaan torille pääse syksyisin pihani tuotoksia myymään, mutta onhan se palkitsevaa, kun onnistuu saamaan edes jonkinlaisen sadon aikaiseksi.

Jos on oikein reipas ja omistaa lämpimän seinustan (parvekkeella tai pihalla) tai jopa oman pienen kasvihuoneen voi kasvattaa vaikka paprikoita, tomaatteja, kurkkuja, chilejä jne. Ja jos on todellinen pro, voi kaiken kasvattaa itse siemenistä. Itse tyydyn aina noihin puolivalmiisiin taimiin, koska olen niin käsi siementen kanssa; "siis ne vaan kuoli". Emmätajuu.

Omassa puutarhassani kasvaa jos ja vaikka mitä marjapensasta ja hedelmäpuita ja tykkäänkin käyttää hyväkseni sitä ajatusta, että mahdollisimman monessa paikassa kasvaa jotain syötävää. Raja-aidaksi olen istuttanut marjatuomipihlajaa, eli saskatoonia (Amelanchier alnifolia). Aidan juurella oli juuri sopiva tila mansikoille.


Lisäksi pihalta löytyy pieni kohopenkki, johon suunnitellaan tenavien kanssa keväisin, mitä sinne istutetaan. Viime kesänä siellä kasvoi herneitä, sipuleita, kesäkurpitsaa, pinaattia ja kaksi säälittävää maissia.


Ruukkuistutuksiinkin tuppaan tunkemaan reunuskasveiksi tai taustalle hyötykasveja. Viime kesänä kesäkukkien kavereina ruukuissa kasvoi ananasmansikoita, yrttejä, gojimarja, viiniköynnös ja chilejä.


Ja hei, tämän lähemmäs tuskin lähiruoka-ajattelussa pääsee.

4 kommenttia:

  1. Tämä on niin kiinnostava aihe! Kunhan pääsen mylläämään omaa pikku puutarhaani niin tulen varmasti tarvitsemaan sulta konsultaatiota... Vai kasvaako Pohjois-Karjalan vyöhykkeellä enää mikään muu kuin orapihlaja?

    Anri

    VastaaPoista
  2. Saattaapi siellä joku tunturikoivu ehkä menestyä... Ei vaan, autan mielelläni :)

    VastaaPoista
  3. Hirrrveen, hirrveen kiva blogi sulla Terhi :) Tätä on oikein kiva lukea, sulla on kiva tyyli kirjottaa! -Outi-

    VastaaPoista
  4. Hirveen, hirrveen paljon kiitoksia Outi kauniista sanoistasi :)

    VastaaPoista