Jaksaa ja jaksaa...

Aamu alkaa nykyään mukavasti lautasellisella puuroa. Kaurapuuroa, hunajaa ja marjoja (luomuna). Tällä hetkellä in on tyrnimarjat. Vanhempieni pihassa on iiiisot puskat mm. tyrnejä ja niistä riittää onneksi mehuja ja marjoja ja hilloa meillekin. Ei tarvitse lähteä hakemaan superfoodeja merten takaa...

Olen vasta viime aikoina tullut puurouskoon ja koukussa ollaan. Vuosituhansia olen natustanut aamulla kahvin kanssa kaksi palaa ruisleipää ja kirottuja olivat ne aamut, kun leipää ei löytynyt. Leipää tuli aiemmin syötyä hurjan paljon enemmän muutenkin, välipaloilla, lounaalla, iltapalaksi jne. Itsellä vaan kun tuo vatsa ei oikein hiivan ja jauhojen kimppaa kestä. Nyt olen karsinut sen verran leivänsyöntiä, että muutama kerta viikkoon riittää. Ja sekin hiivattomana luomuruisleipänä. Vatsa kiittää ja leipäkin on maistuvinaan tosi paljon herkullisemmalta, kun sitä ei mussuta koko aikaa.

Keskiviikkoisin tulee aina mukava rykäisy jumppaa, kun vedän ensin 45 min kahvakuulaa ja siihen perään Body Combatin. Tänään oli vuorossa uusi ohjelma combatista ja Inna tuli taas kimppaan mukaan vetämään. Joskus stressasin enemmänkin uuden ohjelman vaihduttua, että se piti opetella hetinytäkkiä, mutta pikkuhiljaa olen alkanut hyväksyä sen, että aina ei vaan ehdi. On muutakin elämää. Ja onneksi on niin mukavia kanssajumppaohjaajia, joiden kanssa voi uuden ohjelman alettua vetää tuntia yhdessä. Mutta ihannetilanne ainakin mulle on opetella se uusi ohjelma samantien ja heittää vanha mäkeen. Mun kovalevy toimii niin, että kun uutta alkaa opetella, niin se sekoittaa myös vanhan ohjelman muistamista.

Kommentit