22.3.2019

Tuulista perjantaita

Huhhei, mikä viikko takana. Viikonloppu on enemmän kuin tervetullut katkaisemaan tämän viikon väsyneen menon. Väsyneenä oma ulosantini on ollut vähintään kyseenalaista ja asiakkaiden kanssa olemme saaneet monet naurut näistä latelemistani sammakoista, joissa ei kovin kummoista mielikuvitusta tarvinnut, että ne sai kuulostamaan aika kaksimielisiltä "ja sitten painat vain kovasti sisään ja ulos ylös ja alas" "aktivoi sun reiät reidet". No, aina ei vain onnistu. Onneksi nämä ovat näitä ihan normielämään kuuluvia juttuja, kun välillä vain virtaa on vain enemmän ja välillä vähemmän.

Mukavaa vaihtelua viikkoon toi ystäväni Annan vierailu meillä. Emme ole nähneet ainakaan puoleen vuoteen ja keskustelut, joissa tipahdetaan saman tien sinne ns. syvään päätyyn, olivat enemmän kuin tervetulleita. On niin mutkatonta, kun kylässä on ihminen, joka ymmärtää sinun arkesi ja nappaa koiran ja tenavan kävelylle, pelailee lasten kanssa Unoa tai pitää itsestään selvänä sitä, että mm. ruokaa tehdään yhdessä. Vaikka paljon toki aikaa käytimme ihan vain jutusteluun, ei arkea tarvinnut katkaista sen vuoksi, että meille tuli "vieras" kylään.


Tässä kirjoitellessani kuuntelen, kun tuuli puhaltaa oikein keuhkojensa kyllyydestä, siemailen ehkä sadatta kuppia kahvia tälle päivälle (ihan kuin siitä olisi mitään hyötyä) ja suunnittelen vetäväni kohta jumppavaatetta niskaani ja suuntaavani auton nokan kohti Helsinkiä. Tiedossa on mukava tapaaminen jumppailun merkeissä.

Aurinkoista viikonloppua!

Mitä suunnitelmia sinulla on viikonlopulle?


21.3.2019

Helppo ja nopea kastike kauden kasviksista

Luonnossa ruoka maistuu aina paremmalta, mutta tätä ruokaa on tullut tehtyä useammin kuin kerran ihan kotonakin. Salaisuus on sen helppoudessa. Itselleni ihan parasta ruokaa ovat mahdollisimman pelkistetyt maut, joista ei tarvitse arvailla mitä suuhunsa pistää.




Tämä ruoka toimii monella eri versiolla, eikä tässä mitään pyörää uudestaan keksitty ollakaan. Kunhan haluan muistutella tällaisen ihan perusruuan perään, joka on varioitavissa kauden kasvisten mukaan.



Tätä ruokaa teimme muutama viikko sitten Repoveden reissullamme. Ruokatarpeet tuli napattua matkalla Repovedelle ilman sen suurempaa suunnitelmaa, mutta maut osuivat kyllä kivasti kohdilleen.


Kauden kasvikset-kastike

1 sipuli leikattuna suikaleiksi
2-3 porkkanaa leikattuna ohuiksi tikuiksi
lehtikaalta revittynä 
keräkaalta ohuiksi suikaleiksi leikattuna
Kanaa/ mifua/ tofua
Planti kaurakermaa (Onion)
Mausteiksi suolaa ja pippuria
Öljyä paistamiseen

Paista kypsäksi kana/mifu/tofu ja lisää sen jälkeen kasvikset. Kuulota ja pyöritteöe kasviksia pannulla pari minuuttia, lisää kerma ja mausteet. Hauduta noin 5 min. Tarjoile pastan/riisin/perunan sekä tomaattien/muiden kasvisten kanssa.

20.3.2019

Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistani


 "Kevätpäiväntasaus eli kevättasaus on se hetki, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle, eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen." 



Näin määrittelee Wikipedia kevätpäiväntasauksen. Kuulostaa hienolta, mutta itselleni se on kaikessa yksinkertaisuudessaan sen merkki, että ihan oikeasti voi alkaa odottamaan kevään saapumista. Hieman nuo kelit ehkä häiritsevät tätä suoritusta ja eivät varsinaisesti nosta tunnelmaa keväästä, mutta kyllä se sieltä tulee. Keikkuen, jos ei muuten. 




Minusta on mielenkiintoista seurata, mitä tuolla taivaalla tapahtuu ja mitä uskomuksia liittyy mihinkin päiviin. Kevätpäiväntasauksesta mm. ennustettiin tulevia säitä, silloin kerrottiin lintujen paluumuuton alkavan sekä sen olevan metsälintujen soidinaikaa. Kurkikin kuulemma tokaisi kevätpäivänseisauksena tuon otsikon sanonnan, juuri ennen kuin lähti etelästä tänne pohjoiseen. 





Tämä innostukseni näihin luonnonilmiöihin ei ole jäänyt huomaamatta ystäviltänikään. Joululahjaksi sain mm. yliopiston almanakan, jota tiirailen lähes päivittäin ja olen hyvin tietoinen kuun asennosta ja missä kohtaa mikäkin planeetta näkyy yötaivaallamme. Tai kun vierailulla olevan ystävän kanssa saamme kulumaan tovin, jos toisenkin ihan vain höpisten päivän pituuksista ja muista luonnon ilmiöistä.

Minua tämä tietoisuus, "mitä tuolla ulkona tapahtuu", tuo hieman lähemmäs luontoa ja koen, että tarkkailemalla näitä luonnonilmiöitä ja ymmärtämällä mikä liittyy mihinkin, saan juurrutettua omia juuriani koko ajan lähemmäs luontoa ja sitä, mikä on oikeasti tärkeää.

Aika mukavaa ja mielenkiintoista lukemista on myös Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto, jossa käydään kuukausi kerrallaan erilaisia vanhoja merkkipäiviä, niiden merkityksiä sekä ennustetaan vanhan kansan perimän mukaan säätä. 

Ote kirjasta kevätpäiväntasauksesta:

"Nykyisinkin tästä päivästä otetaan muutamia enteitä. Esim. iltarusko ennen sitä ennustaa pakkasta, jälkeen lämmintä, kirkas täysikuu ennen kaunista ilmaa, jälkeen yöhallaa.

Ottavat uistimet ja onget tehdään kevätpäiväntasauksena. Päivää pidetään vuoden kuivimpana. Siksi pajun, lepän ja lutikoiden hävittämisen pitäisi tapahtua kevätpäiväntasauksena."